Tunnelma ei ollut erityisen lämmin, kun Rikosseuraamusviraston (Rise) pääjohtaja Esa Vesterbacka vieraili maanantaina Pelson vankilassa. Risen ykkösmies kohtasi joukon, joiden työpaikkaa hän esitti syksyllä lakkautettavaksi.
Vaikka Vestrerbacka itse sanoi ulkopuolisilta suljetun keskustelun henkilökunnan kanssa sujuneen asiallisesti, kertoivat mukana olleet kovin kirpeistäkin kysymyksistä, kommenteista ja kehotuksista.
"Olisihan vierailun ilmapiiri ollut aika lailla erilainen, jos ylijohtaja olisi saapunut Pelsolla talomme pelastajana. Nyt tilanne on kuitenkin se, että hän esitti vankilan lakkauttamista mutta maan hallitus pelasti sen", pohti luottamusmies Osmo Mustonen.
Mustonen arvelee, että lakkautusuhan alla olo ja kova taistelu vankilan toiminnan jatkumisesta jätti kipeät arvet, jotka tuntuvat pitkään. Työntekijöitä vähennetään vuoteen 2012 mennessä lähes 50.
"Tapahtuneesta keskusteltiin ja tiukkojakin puheenvuoroja käytettiin, mutta pian keskustelu kääntyi tulevaan. En koe Pelson toiminnan jatkumista henkilökohtaiseksi tappioksi. Nyt katsomme yhdessä eteenpäin", Vesterbacka vakuutti.
Rahaa toimintaankin
Ylijohtaja uskoo, että hallituksen linjaus Pelson toiminnan jatkamisesta näkyy myös toiminnan rahoituksessa. Silti Risessä eletään edelleen niiden valtion tuottavuusohjelman ohjeiden mukaan, jotka vaativat virastolta vielä parinsadan työpaikan vähentämistä.
"Aluepolitiikka pelasti Pelson. Me emme voineet sitä omassa esityksessämme ottaa huomioon. Lisäksi nopea laskusuhdanne yllätti kaikki."
Vesterbacka uskoo, ettei Pelsolla jouduta irtisanomisiin. Väki vähenee eläkejärjestelyjen ja muihin vankiloihin siirtymisen kautta.
Pelson vankilan työtoiminta on suunniteltava uusiksi. Maatalous jatkuu, joten lapinlehmien ja suomenlampaiden tulevaisuus vankilan tilalla on toistaiseksi turvattu. Sen sijaan esimerkiksi puuteollisuuden jatkoa mietitään.
Vaikka rikosten määrät ovat kasvussa ja tuoreissa vankitilastoissa ei vielä laskua näykään, Vesterbacka uskoo vankiloiden kuormituksen vähenevän. "Emme arvaile, vaan katsomme tilastoja. Kun väestön keski-ikä nousee, vankien määrä laskee. Avovankeuteen siirtyvien osuutta puolestaan voidaan lisätä esimerkiksi uusien valvontatekniikoiden avulla. Kun vanki totutetaan vapauteen vähitellen, yleinen turvallisuuskin paranee eikä suinkaan heikkene", ylijohtaja tähdentää.
Arveluihin ei uskota
Luottamusmies Mustosen mukaan työntekijät eivät ole vakuuttuneita vankimäärän vähenemisestä.
"Valvotusta koevapaudesta ei ole juuri kokemuksia. Nyt väkeä vähennetään, mutta edessä voi olla vielä vartijapulakin.
Poliisin puolellakin väkeä ensin vähennettiin, mutta nyt heitä palkataan lisää. Ja esimerkiksi Haaparantaan Ruotsin puolelle muuten rakennetaan parhaillaan uutta yli satapaikkaista vankilaa."
Pelsolla pelätään, että vaikka vankipaikkoja vähennetään 120:een, vankimäärän ennakoimaton kasvu voi tuoda tulevina vuosina taloon reilusti vankeja ylipaikoille.
"Niin on ollut Pelsolla ja on nytkin monessa vankilassa. Silloin työntekijöitä on vankimäärään nähden liian vähän. Se ei ole oikea tapa säästää", Mustonen muistuttaa.