Pääkirjoitus

Pelso kokee kolhuja mutta saa jatkaa

Lääkelaitoksen noin 200 työpaikan siirtäminen Kuopioon on ollut pitkään valtakunnan suurimpia uutisia. Alueellistamisesta on väännetty kättä puolesta ja vastaan.

Lääkelaitoksen noin 200 työpaikan siirtäminen Kuopioon on ollut pitkään valtakunnan suurimpia uutisia. Alueellistamisesta on väännetty kättä puolesta ja vastaan.

Samaan aikaan sama hallitus teki paljon pienemmän metelin saattamana päätöksen, jolla maaseudulta poistetaan lähes 200 valtion työpaikkaa. Konnunsuon vankilan 134 työpaikkaa katoavat kokonaan, Pelsolta lähtee 50 henkeä. Tilalle tarjottavat työllistymismahdollisuudet tietävät useimmissa tapauksissa muuttoa.

Taustalla olivat vankeinhoidon yleiset näkymät ja valtion tuottavuusohjelman vaatimukset. On syvästi kyseenalaista, paljonko yhteiskunnallista kokonaishyötyä tuottavuusohjelma nykyisinä aikoina tuottaa. Konnunsuolla valtio kiskaisi pois työntekijöiden varmana pitäneen tulevaisuuden, ja vähältä piti sama Pelsossakin.

Esillä oli pitkään Pelson vankilan täysi sulkeminen. Se olisi tietänyt Vaalan kunnalle todellista tyrmäysiskua, sillä korvaavia työpaikkoja ei sinne mitenkään olisi mistään saatu. Nyt syntynyt päätös oli torjuntavoitto, jossa myös aluepolitiikaksi kutsuttua yhteiskunnan kokonaisetua otettiin edes jotenkin huomioon.

Pelso jatkaa, joskin pienennettynä. 120 työpaikkaa jää jäljelle, ja kun tiloja myös remontoidaan, vankilan tulevaisuus näyttää toistaiseksi turvatulta. Siihen Vaalassa on voitava luottaa. Epävarmuuden jatkuminen olisi aivan kohtuutonta.

Pelso on ollut myös suomalaisen alkuperäiskarjan turvapaikka. Nyt taisi osaltaan käydä niin, että oli karjan vuoro pelastaa vankilaa. Korvaavia sijoituspaikkoja ei lehmille ja lampaille ollut vielä tiedossa.

Pelson ja Konnunsuon osalta kyse on poliittisista linjauksista, sillä vankiloiden tarve ei Suomesta ole kadonnut. Nyt hallitus pystyi nipin napin luistelemaan kuiville. Juuri Pelsosta oli tulossa aluepoliittinen symboli, ja vankilan sulkemisaikeet oli tyrmätty laajalti yli puoluerajojen. Lakkauttaminen olisi Pohjois-Suomessa iskenyt etenkin pääministeripuolue keskustan uskottavuuteen.

Päätös oli hallituksessa yksimielinen, mutta asia liittyy oikeusministeri Tuija Braxin alaan. Koko prosessi toteutettiin Pelson ja Konnunsuon näkökulmasta hyvin kyseenalaisella tavalla. Sulkemisuhka tuli täytenä yllätyksenä henkilöstölle. Oikeusministeriön ja rikosseuraamusviraston toimintatavoissa on selkeästi toivomisen varaa. Henkilöstön tiedottamiseen liittyvä ongelma on nähty myös lääkelaitoskohussa. Valtionhallinnon ei pidä kavahtaa niiden ihmisten kohtaamista, joita päätökset koskevat.

paakirjoitus@kaleva.fi