Vaalien läheisyys näyttää piristävän poliittista keskustelua, jopa ylikierroksille. Nyt SDP:n Jouni Backman näkee mörköjä porvarihallituksesta. Pelottelun tarkoitus on herkistää demariäänestäjät.
SDP, keskusta ja kokoomus ovat toimineet jo pitkään julkisuuspelin nykyisten perusoppien mukaan. Jokainen niistä pyrkii ohjaamaan ja hallitsemaan julkista keskustelua omilla avauksillaan tai vastaamaan nopeasti kilpailijan avaukseen. Tuore esimerkki toimintavavasta on SDP:n eduskuntaryhmän johtajan Jouni Backmanin haastattelu maanantain Uutispäivä Demarissa.
"Tavoite on syrjäyttää sosiaalidemokraatit seuraavasta hallituksesta, vaikka vastoin vaalitulosta", Backman latasi. Hänellä ei ollut kuitenkaan muuta näyttöä asiasta kuin julkiset lausunnot, joita muun muassa keskustan Mikko Alkio (Kaleva lauantaina), Sirkka-Liisa Anttila, Anneli Jäätteenmäki ja Timo Kalli sekä kokoomuksen Alexander Stubb ja Jyri Häkämies ovat esittäneet. Backman väitti haastattelussa tietävänsä, "että joko jotain on sovittu tai on välipuheita porvarihallituksesta".
Backman ei ole ensimmäinen eikä ainoa demari, joka pelottelee porvarihallituksella. Myös puheenjohtaja Eero Heinäluoma ja eräät muut demaripoliitikot ovat turvautuneet samaan taktiikkaan. Pelottelu möröillä tai näkeillä -- Heinäluoman Oulussa viime vuonna lanseeraamaa termiä lainaten -- on tehokas tapa saada omat kannattajat heräämään.
Puhemies Paavo Lipponenkin antoi siitä näytön viime presidentinvaalien alla. Hän otti silloin maalitaulukseen kokoomuksen Sauli Niinistön puheet Natosta, vaikka ne eivät juuri poikenneet siitä, mitä hän oli itse lausunut aiemmin. Vaalien jälkeen Lipponen on mennyt vielä Niinistöä pitemmälle Nato-myönteisyydessään.
Backman myönsi itsekin, ettei hänen kantansa perustunut mihinkään muuhun kuin kilpailevien puolueiden edustajien julkisiin toiveisiin ja lausuntoihin siitä, miten keskustan ja kokoomuksen pitäisi toimia. Siitä huolimatta Backmanin puheita ei voi leimata hatusta vetäistyksi pölötykseksi. Porvarihallituksen mahdollisuus kun on olemassa, vaikka sitä ei voi pitää edes todennäköisenä tämän hetken tietojen valossa.
Keskusta ja SDP näyttävät pikemminkin valmistautuvan jatkamaan sinipunayhteistyötä vielä toisen vaalikauden, jos vain vaalitulos sen sallii. Tähän viittasi myös keskustan puheenjohtajan Matti Vanhasen maltillinen kommentti pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina. Hän luokitteli keskustelun käynnistäneen porvarihallitusaloitteen yhden euroedustajan koepalloksi, johon liian moni tarttui.
Porvarihallitusta esillä pitävien poliitikkojen motiivina on halu estää SDP:tä jatkuvasti hallitsemasta Suomea noin 25 prosentin kannatuksella. Näkökulma on perusteltu, mutta itsekritiikitön. Eduskunnassa on porvaripuolueilla ollut vuosikymmeniä enemmistö, mutta ne eivät ole turvautuneet siihen lukuunottamatta vuotta 1987, jolloin ne yrittivät sopia hallituksesta salaa presidentin selän takana.
Toistaiseksi viimeinen porvarihallitus syntyi 1991, kun noin satatuhatta ääntä menettänyt SDP vetäytyi vapaaehtoisesti oppositioon. Silloinkin keskustajohtaja Esko Aho olisi alun perin ottanut hallitukseen mieluummin demarit kuin kokoomuksen.
Maalisvaaleissa ei-sosialistiset puolueet saavat enemmistön eduskuntaan, ja ne voivat muodostaa hallituksen, jos niin päättävät. Hallitus kun muodostetaan eduskunnassa ilman presidentin myötävaikutusta. Suurin puolue saa tunnustelutehtävän, ja tapana on, että se yrittää ensin hallituksen muodostamista.