Metsäiset ja puistomaiset alueet koetaan pelottaviksi Oulussa ja lähiseudulla. Vielä 1980-luvulla vaaranpaikat tiedettiin yleisesti: Kiikelin saareen, Kuusisaareen, Hupisaarille, hautausmaalle tai satama-aluille ei kannattanut iltaisin erehtyä.
"En ole ajatellut pelottavia paikkoja, Jos alan, en uskalla kulkea", sanoo oululainen Anne Pelkonen. Hän muistelee vuosien takaista työtään postissa.
"Jaoin postia kerrostaloon Kaukovainiolla. Kaveri nukkui käytävällä, ja menin katsomaan, ettei mitään ei ole hätänä. Mies kirosi siitä heti ja huusi, että tapan sinut", Pelkonen sanoo.
Kaleva kysyi ja oululaiset vastasivat, missä pelottaa eniten. Metsä ja pusikot ovat pelottavimpia. Etenkin Toppilassa on tapahtunut paljon. Syynimaan-Linnanmaan-Kaijonharjun alueen pyörätiet ovat metsäisiä ja pelottavia. Arveluttavia teitä löytyy useilta asuma-alueilta tai niiden väliltä, muun muassa Kaukovainiolta, Hiirosesta ja Mäntylästä.
Kalevan lukija paljastaa: "Syrjäiset puistot kierrän kaukaa, ellei ole ihan pakko mennä niiden kautta."
Kaupungin keskusta koetaan kolkoksi ja turvattomaksi illan ja yön tunteina, etenkin asemaseutu. Parempi on välttää myös isoja, huonosti valaistuja ja vartioimattomia parkkialueita sekä yksinäisiä bussipysäkkejä.
Toinen lukija varoo näin: "Vaisto kehottaa välttämään ikävyyksiä eli Letkun puistoa, Hupisaaria ja Tuiran uimarantaa."
Oulun poliisista rauhoitellaan, että vaarallisia paikkoja ei ole, että raiskaukset ovat harvinaisia, ja ne tapahtuvat eri puolilla Oulua.
"Mikään alue ei ole erityisen vaarallinen. Näitähän tapahtuu sekä ulkona että lakanoiden välissä", sanoo rikosylikonstaapeli Antti Alaviitala Oulun kihlakunnan poliisista.