Oulu
Noin puolet Oulun yleiskaava 2020 -ehdotusta koskevista muistutuksista koskee Kirkkokankaan peltojen tulevaisuutta. Toisaalta halutaan että rantaa rakennetaan, toisaalta vastustetaan Nykäsenrantaa, pienen osan lohkaisua asuntotuotannolle.
Näillä muistutuksilla otettiin kantaa siihen, että vaihdetaanko peltoalueen pohjoisimmasta nurkasta erotetun alueen merkintä MA (maisemallisesti arvokas peltoalue) AP:ksi (pientalovaltaista asuntoalue).
Paljon huomautuksia on tullut myös Patamäen ylimenevästä voimansiirtolinjasta. Se halutaan kaavasta poistaa.
Loput ovat yksittäisiä sekä yksityisiä maanomistajia koskevia muistutuksia. Esimerkiksi Tuiran asukastoimikunta vastustaa Tuiran rantojen nykyisten teollisuusalueiden muuttamista asumiseen. Se haluaisi, että kaikki rannat muodostettaisiin virkistysalueiksi.
Kohtuullinen
pino asiaa
Muistutuksia on tullut kaikkiaan 61 - jokunen saattaa olla vielä matkalla. Yleiskaava-arkkitehti Kristiina Anttonen on silmäillyt läpi runsaan viiden sentin paksuisen nivaskan.
"Pinkka ei ollut hirveän suuri. Ehkä vähemmän kuin aikaisemmin yleiskaavan muistutusvaiheessa. Mutta aika kohtuullinen määrä ja muistutukset olivat hyvin asiallisia."
Esimerkiksi seudun yhteisestä yleiskaavasta tuli parisensataa muistutusta, mutta siinä oli mukana seitsemän kuntaa.
Määrä on helppo selittää silläkin, että nykymuotoinen "kaavakoreografia" antaa ihmisille tilaisuuden kertoa mielipiteensä monessa vaiheessa.
Kaavoitus laatii muistutuksiin vastineet, jotka menevät kaavaehdotuksen mukana kaupunginhallituksen käsittelyyn. Se päättää, muuttuvatko ehdotetut kaavamerkinnät.
Kirkkokankaan muistutuksiin vastine on mietinnässä. Edessä kaavoituksen väellä on yhteinen neuvottelu maanomistajien ja metsäkeskuksen sekä toisaalta maisema-arkkitehdin, ympäristökeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton ympäristöihmisten kanssa.
"Keskustellaan vähän siitä, että ymmärretään asiat samalla tavalla ja mietitään parannusehdotuksia. Tämä asia lähtee valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista. Jollakin tavoin ne tulee ottaa huomioon", Anttonen selventää tätä käsittelykiemuraa.
Ruusuja ja risuja
rannoista
Luonnonsuojeluyhdistys antaa sekä ruusuja että risuja kaava-esitykselle Yhdistystä ilahduttaa se, että Oulujoen suisto on merkitty luonnoltaan ja kulttuurihistorialtaan arvokkaaksi kaupunkipuistoksi.
"Päättäjät osoittavat kaukokatseisuutta ja kotiseuturakkautta, kun hakevat sille kansallisen kaupunkipuiston statuksen. Vain siten sen arvojen säilyminen on turvattu tulevaisuudessa", sanotaan lausunnossa. Myös kaupunkirakenteen tiivistämistavoite ja pientaloalueiden tiiviys saa kiitosta.
Joukkoliikenteen kehittämistä ja viherkäytävien säilymistä ei yhdistyksen mielestä kaavaesityksessä ole otettu riittävästi huomioon.
"Kaavaselostuksessa puhutaan vain uusien kaistojen rakentamisesta kaupungin sisääntuloväylille, mutta joukkoliikenteen parantamiseksi ei uhrata montakaan riviä", yhdistys huomauttaa ja sanoo, ettei kaava tue joukkoliikenteen kehittämistä. Erikoisen ongelmallisina joukkoliikenteen kannalta se pitää kaukana sijaitsevia pientaloalueita.
Yhdistys toivoo, että Oulujokivarren vihervyöhykettä kehitetään ja ettei rakentamisen huumassa turvataan viheryhteys rannan ja sisämaan välillä.
Lisäksi se esittää, että Hietasaaren länsirannan maankohoamisrannikon sukkessiosarjaa edustavalle alueelle perustettaisiin lakisääteinen suojelualue.
Yhdistyksen esille ottamia asioita Anttonen sanoo tärkeiksi ja sellaisiksi, joita kaavatyössä on yritettykin ottaa huomioon. "Esimerkiksi joukkoliikenneasia on ollut aika keskeinen asia suunnittelussa. On pyritty hoitamaan ja luomaan edellytyksiä, mutta se ei ilmeisesti ole ollut ihan riittävää."
Luonnonsuojeluyhdistys oli ryhmistä ensimmäisten joukossa liikkeellä kantoineen.
Kaikki kaavaehdotuksista pyydetyt lausunnot eivät ole vielä tulleet.
Niille on annettu jatkoaikaa, ja ne ovat odotettavissa helmikuun loppuun mennessä.