Hannu Niinikosken metsässä Reisjärven Köyhänperällä möyrii massiivinen kaivinkone, jonka kauhan on korvannut isoa talikkoa muistuttava laite. Raivauskauha uppoaa kunttaan kevyesti ja nostaa ilmaan sammalet, risut ja kannot. Kone on töissä melkeinpä yötä päivää. Metsäpalstan pitäisi muuttua pelloksi reilussa viikossa.
"Kova kiire tulee, että pelto valmistuu ajoissa. Raivauksen takaraja jysähti niin äkkiä ja arvaamatta", Hannu Niinikoski miettii.
Kiire johtuu siitä, että valtioneuvosto päätti yllättäen runsas viikko sitten, että lokakuun jälkeen tehtyjä peltoraivioita ei hyväksytä pinta-alakohtaisten maataloustukien piiriin. Erityisesti voimakkailla maidontuotantoalueilla on viime vuosina raivattu erittäin paljon uutta peltoa.
"Kylläpä ne taitavat raivauskoneet olla ympärivuorokautisesti töissä koko maakunnassa", sanoo MTK Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja Markku Kiljala, reisjärvisiä hänkin.
Peltoa lannoitukseen
Hannu Niinikoski vakuuttaa, ettei hänen tilallaan raivata peltoa tukien takia. Lisää peltoa tarvitaan lähelle maitotilan talouskeskusta, jotta lietelannan levitys saataisiin tehokkaammaksi.
"Jatkuvasti tiukkenevat ympäristömääräykset aiheuttavat sen, että peltoa tarvitaan lannan levitykseen enemmän ja enemmän. Meidän pelloista iso osa on vielä pohjavesialueella", hän kertoo.
Niinikosken tilalle raivataan nyt uutta peltoa seitsemän hehtaaria. Vieressä on juuri valmistunut yli kahdeksan hehtaarin raivio, jota salaojitettiin osittain viime kesänä.
"Meidän kohdalla ei ole kyse siitä, että olisimme laajentaneet tuotantoa ja lisänneet karjaa. Lisäpeltoa tarvitaan nimenomaan siksi, että lannan levitys olisi järkevää ja ympäristömääräysten mukaista."
Peltoa raivataan paikoittain erittäin hankalissa olosuhteissa. Ennätysmäisen märkä kesä ei ainakaan helpota raivaajien työtä.
Mahdoton yhtälö
EU:n ja Suomen maatalouspolitiikka tähtää tilakoon kasvuun ja entistä tehokkaampaan tuotantoon. Myös Pohjois-Suomen viljelijät ovat vastanneet huutoon. Erityisen kovaa kasvu on Oulun läänin eteläosassa Kala- ja Pyhäjokilaaksossa. Uusia suuria navetoita rakennetaan ja ostetaan kalliilla hinnalla lisää maitokiintiöitä. Peltoalan lisäyksen rajoitus sopii huonosti tähän tilanteeseen.
"Yhtälö on aivan mahdoton. Tilat eivät voi kasvaa peltoa ostamalla, koska sitä ei ole myynnissä tai sen hinta on kohtuuton", Markku Kiljala toteaa.
Vielä mahdottomammaksi yhtälön tekee se, että samaan aikaan karjanlannan levittämiseen liittyviä ympäristömääräyksiä kiristetään koko ajan.
"Tilat raivaavat peltoa nimenomaan siksi, että lannan levitykseen on riittävästi peltoalaa. Sen pitää myös olla kohtuullisen lähellä talouskeskusta, koska ei ole mitään järkeä kuskata lantaa pitkin maanteitä."
EU:n maatalousuudistus siirtää tukien painopisteen vahvasti hehtaarikohtaisiin tukiin. Sekin vaikuttaa tuottajien ratkaisuihin.
"Jos tulotason aikoo säilyttää edes ennallaan, pitää olla paljon peltoa", Kiljala huomauttaa.
Hänen mielestään on ristiriitaista se, että menettäjiksi ovat joutumassa nyt ne, jotka ovat pyrkineet mahdollisimman tehokkaaseen maidon- tai lihantuotantoon. Peltoalat suhteessa tuotannon määrään ovat Pohjois-Pohjanmaalla pienet.
"En usko, että tämä on viimeinen sana pellonraivaukseen. Meidän on vain tehtävä työtä, että tuki saadaan takaisin."