Tiistaina julkistettu tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen tulos ei yhdessä suhteessa ollut mikään yllätys. Paras kerääjäseurakunta oli jälleen kerran Pello, nyt jo 13. kerran peräkkäin. Pellossa keräyksen tulos oli lähes 11 euroa seurakunnan jäsentä kohden, kymmenkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna.
Kun Pello vie kärkisijan vuosi vuoden jälkeen, asiaan totutaan, eivätkä pellolaiset välttämättä saa sitä arvostusta, joka heille huimasta saavutuksesta kuuluisi. Olisikin kohtuullista, jos kirkko tai jokin muu virallinen taho jollakin näkyvällä tunnustuksella muistaisi pellolaisia, jotka näyttävät anteliaisuudessaan ja aktiivisuudessaan mallia muulle maalle. Vähäisemmistäkin ansioista huomionosoituksia jaetaan.
Pellossa hyvää keruutulosta on selitetty muun muassa sillä, että alueen ihmiset muistavat, kuinka he itse ovat vaikeina aikoina saaneet apua esimerkiksi Ruotsista. Käytännön tasolla hyvää tulosta selittää myös se, että Pellossa on jaksettu ideoita erilaisia keruutapoja. Listakeräyksen ohella on toteutettu monenlaisia tapahtumia ja tempauksia eri puolilla seurakuntaa.
Silti tarvitaan myös ihmisiä, joille hädänalaisten asia on sydäntä lähellä. Viime yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan Suomessa päihdeongelmaisia äitejä raskaus- ja pikkulapsiaikana sekä maailmalla muun muassa katastrofien uhreiksi joutuneita ihmisiä.
Ilahduttavaa on, että koko Oulun hiippakunnassa keräystuotto nousi reippaasti. Esimerkiksi Raahen tulos kaksinkertaistui.
Parhaiden keräyspaikkakuntien lista on kaikkiaan kiinnostavaa luettavaa: Pello, Karijoki, Puolanka, Karunki, Särkisalo, Raahe, Kortesjärvi, Brandö, Velkua, Sottunga... Ei siis mitään perinteisiä vauraan väen paikkakuntia.