riitta.korkeakivi@kaleva.fi
Eurovaaleihin on vain muutama viikko, mutta kansa tuntee vasta muutaman julkkisehdokkaan. Pellevaaleiksi leimatut EU-parlamenttivaalit eivät näytä innostavan suomalaisia. Sekä media että meppiehdokkaat vaikertavat, ettei asiallisuus kiinnosta.
Mepit syyttävät mediaa siitä, ettei työtä Brysselissä ole raportoitu tarpeeksi. Toisaalta voisi miettiä sitäkin, mikä ehdokkaiden kampanjoinnissa on mennyt pieleen, kun Euroopan yhteiset asiat eivät kiinnosta.
Vaalikampanja on kuitenkin vielä alussa ja viimeisten viikkojen aikana voi tapahtua paljon. Monet ehdokkaat ovat nostaneet esille EU:n henkilövalinnat herättääkseen kansalaisten mielenkiinnon eurovaaleihin.
EU-komission uusi puheenjohtaja on ainakin Liisa Jaakonsaaren mielestä aihe, josta pitäisi puhua Suomessakin vielä ennen europarlamentin vaaleja.
Jaakonsaari väittää blogissaan, että komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso on muutakin kuin mukava mies. Hänen mielestään Barroso ja hänen komissionsa ovat liikaa hidastelleet elvytyspolitiikassaan, kun Euroopassa on tänään yli 20 miljoonaa ihmistä työttömänä ja monet kansantaloudet velkaantuvat hurjaa vauhtia.
Myös Euroopan parlamentin jäsen Satu Hassi ja kansanedustaja Jyrki Kasvi ovat jättäneet kirjalliset kysymykset komissiolle, EU:n ministerineuvostolle ja Suomen hallitukselle siitä, miten EU:n huippuvirkoihin saadaan myös naisia ja miten komissioon saadaan molempien sukupuolten tasapuolinen edustus.
"Viimeksi komissiota koonnut Barroso pyysi jäsenmaita nimittämään mielellään useampia ehdokkaita komissaariksi, erityisesti naisia. Jäsenmaiden hallitukset eivät tehneet näin, ei myöskään Suomi. Joukko eri puolueisiin kuuluvia Euroopan parlamentin jäseniä ja muita johtavia poliitikkoja ovat nostaneet asiaa keskusteluun kun EU-vaalit lähestyvät ja sen jälkeen nimetään uusi komissio", Hassi kirjoittaa.
Kasvi säestää, että Suomesta löytyy kyllä sopivia naispuolisia komissaariehdokkaita, päteviä naispoliitikkoja joilla on myös EU-kokemusta.
Suomen asemaa ei heikennä, vaan nimenomaan vahvistaa, jos esitämme vahvoja erilaisiin aihepiireihin perehtyneitä komissaariehdokkaita. Kansallinen etu on myös se, että naiset, joita on yli puolet suomalaisista, ovat edustettuina komissiossa, perustelee Hassi.
Hassi ja Kasvi uskovat, että avoin julkinen keskustelu EU:n komissaari- ja muista huippuvirkaehdokkaista olisi omiaan saamaan kansalaisia kiinnostumaan EU-vaaleistakin.
Yksi suomalaisten parhaiten tuntema EU-ehdokas on Anneli Jäätteenmäki, jota pääministeri Vanhanen jo tarjosi keskustan presidenttiehdokkaaksi. Kasvi näpäyttää Vanhasta siitä, että pääministeri voisi presidenttiehdokkaiden sijasta keskittyä kohta käsillä tuleviin nimityksiin eli EU-komissioon. Jos johonkin nyt tarvitaan naisehdokkaita niin EU-virkoihin, sanoo Kasvi.
Jäätteenmäen mielestä taas on onnetonta, jos median otsikoihin eivät nouse lainkaan eurovaalien asiakysymykset. Komissaari- ja presidenttipelit voivat hänen mielestään olla "mielenkiintoisia, mutta toisaalta ärsyttäviä".
Kolme neljästä suomalaisesta ei vielä osaa nimetä pätevintä ehdokasta eurovaaleissa. Pellevaalit tai ei, asiakysymyksiäkin löytyy, jos niihin halutaan tarttua. Toistaiseksi äänestäjiä on kosiskeltu enemmän viihteellä kuin asioilla. Kansaa ei kannata aliarvioida.