Puupellettien suosio lämmityksessä on pikku hiljaa kasvamassa. Öljyn hinnan nousun myötä kiinnostuksen tähän lämmitysmuotoon uskotaan vielä kohoavan.
Kannustimeksi kaavaillaan myös valtion tukea. Eduskunnalle marraskuussa tulevan energia- ja ilmastopoliittisen selonteon valmisteluissa on esillä tuki öljylämmityksestä puupelletteihin siirtyville kotitalouksille.
"Selonteossa pohditaan kokonaisvaltaisesti sitä, mihin valtion rahoitusta voidaan käyttää. Ajatuksena on suosia kotimaisia, uusiutuvia energialähteitä pientaajamarakentamisessa. Tällöin yksittäisillekin kotitalouksille voitaisiin maksaa avustusta lämmitysjärjestelmän muuttamisesta. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävä päästökauppa parantaa puun kilpailuasemaa", kertoi maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja Jouni Lind.
Ylitarkastaja Tapio Lehtiniemi maa- ja metsätalousministeriöstä kannattaa ajatusta pienestä investointiavustuksesta, mikäli kotitalouksien puulämmitystä halutaan edistää voimakkaasti.
"En tiedä miksi se pitäisi rajata vain pelletteihin, vaan mielestäni sen pitäisi koskea kaikkea puulämmitystä."
Pellettejä 20 tehtaalta
Puupellettiä valmistetaan tällä hetkellä noin 20 laitoksella. Niiden vuosituotanto on yhteensä noin 400 000 tonnia, kun esimerkiksi Ruotsissa se on yli miljoona tonnia. Viime vuonna pelletin käyttö kotimaassa oli noin 40 000 tonnia. "Tämän vuoden käytöstä pelletintekijöillä on suuremmat odotukset", kertoi tutkimuspäällikkö Seppo Tuomi Työtehoseurasta.
Kasvuun on monta tekijää. "Öljyn hinnan nousu on osaltaan vaikuttanut. Pelletin tunnettavuus on kasvanut kun siitä tiedottamiseen on satsattu. Aikaisemmin se oli outo ja eksoottinenkin vaihtoehto."
Suomessa puupellettiä poltetaan vain muutamissa tuhansissa kotitalouksissa. Ruotsissa sitä käyttää reilut 50 000 taloutta. Kynnyksenä monella on pelletin polttamiseen tarvittava järjestelmä, joka on kalliimpi kuin öljyssä. "Koska pelletin hinta on öljyä alempi, pitkällä juoksulla se tulee kuitenkin edullisemmaksi."
Muutama vuosi sitten lämmitysjärjestelmiä ei ollut saatavilla kattavasti ja sellaisen löytämiseksi piti tehdä työtä. Nyt tilanne on Tuomen mukaan muuttunut.
Valtaosa eli noin 80 prosenttia Suomen tuotannosta menee vientiin.
Kotimaan käyttöä ajatellen nykyisillä tuottajilla pärjätään Tuomen mukaan aika pitkälle. Jos tuotantoa lisätään paljon, alkaa kuiva raaka-aine loppua. Tällöin joudutaan käyttämään kosteita raaka-aineita.
"Kaikki tehtaat eivät pysty niitä käyttämään, koska ne vaativat kuivatuksen ja lisäinvestointia laitteisiin."
Suunnitteilla olevissa laitoksissa varaudutaan myös kostean raaka-aineen käyttöön.