Pellavan tekniset sovellutukset kypsyvät niin hitaasti, että maataloustuottajien into kokeilla perinteistä sinikukkaista kuitukasvia uhkaa laantua. Oululaisprofessorit sen sijaan jatkavat sisukkaasti, he valmistavat nyt kuitua ensi prototyyppejä varten. Finflax Oy:n osaamista hyödyntää myös tuoreen kuitualan tärkein hanke, prosessointitehdas. Kuidutustehdas on suunnitteilla Uuteenkaupunkiin.
Suomen Luonnonkuitu Oy:n toimitusjohtaja Esko Eskola on viljellyt kuitupellavaa Orimattilassa viisi vuotta, tänä kesänä viidellä hehtaarilla. "Tämä on kuin se kuuluisa lohi, kannattaa pyytää, vaikka ei saisikaan. Tässä on yksi mahdollisuus."
Mutta vielä ei Suomessa ole ylletty pellavan sopimusviljelyyn. Joten monen viljelijän innostus on jo hiipunut buumivuosista. Tietty välivaihe ja samalla markkinat uupuvat yhä: "Yksinkertaisilla tempuilla ei ole saatu sellaista kuitua aikaiseksi, jota myös teollisuus pystyisi hyödyntämään", Eskola myöntää.
Tasalaatuista
Toiveet ovat nyt pitkälti oululaisen Finflax Oy:n tutkimuksissa. Se on kehittänyt vuodesta 1991 alkaen bioteknistä liotusprosessia.
Kun pääosa kilpailijoista liottaa pellavaa yhä pellolla 4-6 viikkoa, niin koelaitoksella Laanilan vanhassa pesulassa kunkin korren sisälle piiloutuneet 40 peruskuitua irtoavat toisistaan alle vuorokaudessa.
Ja mikä tärkeintä, tulos on tasalaatuista. "Liotus on se ongelma, se määrää laadun, saannon ja käyttökohteen", kuvaa Finflaxin toimitusjohtaja Pekka Vilppunen 14 vuoden liotuskokemuksella.
Testikäytöstä valmistuu pellavapaali, joka lähtee Oulusta mekaaniseen käsittelyyn Itä-Suomeen. Siellä korresta otetaan irti koko hienonhieno kuitufraktio, Vilppunen selittää: "Paljon pintaa ja lujitetta."
Yritys pyrkii jatkossa myymään ainutlaatuista osaamistaan lisensseinä maailmalla. "Hellävaraisessa prosessissa" sovelletaan luonnosta onnen kaupalla löytynyttä entsyymiä siten, etteivät pellavan omat tekniset ominaisuudet mene hukkaan.
Lasikuidun sijaan
Tällä hetkellä mielenkiintoisin ja samalla korkeateknologisin sovellutus pellavalle on lyhyiden kuitujen käyttö kestomuovin lujitteena lasikuidun sijaan.
"Tavoitteena on kehittää autoteollisuudelle tiettyjä osia, joiden rakenteet kestävät myös rasitusta", Vilppunen kertoo.
Kyseessä on nyt puoliväliin ehtinyt, kaikkineen nelivuotinen EU-hanke Ecofina. 4,7 miljoonan euron kehitysohjelmaan osallistuu Finflaxin ohella italialaisia, espanjalaisia ja portugalilaisia sekä Luulajan yliopisto.
Aivan lähiaikoina neljän professorin firma valmistaa Saabille ja Fiatille suunnatut lujitekuituerät. Siisti, käsin niputettu pellava on tuotettu Kiihtelysvaarassa: "Ei roskasta voi mitään hyvää tehdä", Vilppunen tietää. Liotuksen jälkeen erä lähtee pilottikäyttöön Espanjaan, missä siihen sekoitetaan kestomuovia, polypropyleeniä.
Saab tulee syksyllä testaamaan kuitumateriaalia varapyöräkotelossa ja Fiat oven hansikaslokerossa. Muoviseoksesta runsas kolmannes on pellavaa. Esimerkiksi varapyöräkoteloon kuitua uppoaa noin kaksi kiloa.
Mutta Vilppunen näkee jo muitakin potentiaalisia käyttökohteita. Hänestä pellavakuitu sopii hyvin myös öljyntorjuntaan ja esimerkiksi huonekaluteollisuuteen.
Tehdas suunnitteilla
Jos pellavaiset prototyypit menevät tuotantoon, kuitujen tarve räjähtää pilviin. Alunperin kuidutustehdasta kaavailtiinkin Kiiminkiin. Mutta kunta perääntyi. "Ehkä niin oli hyvä", Vilppunen miettii.
Nyt on prosessitehdas suunnitteilla Uuteenkaupunkiin, lähelle auto- ja venevalmistajia. Tarkoituksena on ottaa pilottitehdas käyttöön ensi talvena ja liottaa siellä raaka-ainetta kuluvan kesän pellavasadosta.
Osaaminen Suomen Luonnonkuidun ajamaan tehtaaseen tulee juuri Oulusta.
"Meillä on sekä tekniikka että rahoitus viimeistä kädenvääntöä vaille valmiit", kertoo toimitusjohtaja Esko Eskola.
Tehdas vaatii ensi vaiheessa vajaan kahden miljoonan euron investoinnit. Vilppusen mukaan päivässä olisi tarkoitus liottaa tonni raaka-ainetta.
Materiaalin hinta ohjaa tietysti kehitystä jatkossakin.
"Mitä korkeatasoisempi tuote, sitä helpompaa tämä homma on."
Vilppunen vakuuttaa silti, että noin kahden euron kilohinta lujitekuidusta on jo kilpailukykyinen lasikuidun kanssa. Ja joustovaraa on jäljellä.
Uhkana ovat siis lähinnä kiinalaiset, jotka saattava polkea lasikuiduillaan markkinoita.