Pelkosenniemen valtuuston enemmistö ansaitsee tunnustusta ainakin lujasta uskosta omiin mahdollisuuksiinsa. Kenellekään ei ollut yllätys, että valtuusto äänesti jälleen kunnan itsenäisyyden puolesta. Valtuuston enemmistö ei ole uskonut aiemminkaan numeroita, joiden mukaan kunnan talous olisi pysyvästi kuralla.
Nyt päättäjien edessä oli kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemen seikkaperäinen selvitys, jonka mukaan Pelkosenniemellä ei ole kovin pitkään edellytyksiä jatkaa itsenäisenä. Myllyniemen mielestä kuntaliitos Kemijärven kanssa on ainoa mahdollisuus taata Pelkosenniemen asukkaille pysyvästi kunnalliset palvelut. Valtuusto torjui liitosesityksen äänin 9-6.
Hieman yllättävää on, että ainakin osa päättäjistä näyttää yhä olevan harhaluulossa, että harkinnanvaraiset valtionavut ovat jatkuvaa tukea köyhille kunnille. Harkinnanvarainen tuki on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi.
Pelkosenniemeltä kuuluneiden kommenttien mukaan kuntaa ajetaan liitokseen valtion raharuuvia kiristämällä. Valtion täytyy kohdella kuntia tasapuolisesti, eivätkä esimerkiksi valtuustojen voimasuhteet voi olla harkinnanvaraisen valtionavun perusteena. Jos väitteitä puolueellisesta suhtautumisesta esitetään, ne pitää pystyä osoittamaan toteen.
Kunnallinen itsehallinto on vahvasti lakiin kirjoitettu periaate. Niinpä pelkosenniemeläisillä on oikeus pitää kuntansa itsenäisenä, jos he siihen kykenevät. Sivullisten ei ole syytä puuttua asiaan, jos pelkosenniemeläiset haluavat maksaa jatkossakin erityisen raskasta kunnallisveroa.
Kokonaan toiseksi asia muuttuu, jos valtion on pakko antaa Pelkosenniemelle tukea yli lakisääteisten valtionapujen, jotta kunnalliset palvelut hoituvat. Silloin valtiolla on moraalinen oikeus ja velvollisuus puuttua kuntajakoon. Olisi kohtuutonta maksaa tai vaatia yhteisestä kassasta jatkuvasti ylimääräistä tukea sen takia, että jossakin halutaan tosiasioista piittaamatta pitää kiinni itsellisestä kunnasta.
Pelkosenniemen päättäjien enemmistö väittää tiukasti, että kunta selvittää hyvinkin pian talousvaikeutensa ja pystyy piakkoin jopa keventämään raskasta kunnallisveroprosenttiaan. Kuntalaisia ja kuntaa on syytä onnitella, mikäli niin käy. Lappilaiset olisivat silloin näyttäneet taas erikoislaatuisuutensa.
Hämmästyttävää tosin olisi, jos kokenut kuntajakoselvittäjä ei olisi ymmärtänyt Pelkosenniemellä näkemäänsä ja kuulemaansa tai olisi jättänyt jotakin olennaista huomioimatta.