Reilun tuhannen asukkaan Pelkosenniemi on karistanut kriisikunnan maineensa. Parissa vuodessa se on noussut monella tapaa mallikunnaksi. Nousun keskeinen ponnin oli pakkoliitosuhka Kemijärven kanssa.
Pari vuotta sitten yli 90 prosenttia kuntalaisista äänesti pakkoliitosta vastaan. Kunnanjohtaja Erkki Parkkisen mukaan asukkaat alkoivat myös tehdä töitä itsenäisyyden eteen.
– Tulokset näkyvät nyt virka- ja luottamusmiesten avoimena ja yksituumaisena yhteistyönä. Valtuuston päätöksistä on kolmen vuoden aikana tehty vain yksi kunnallisvalitus, mikä on todella harvinaista. Kunnassa on kauttaaltaan vahva talkoohenki.
Kalliit erikoissairaanhoidon, mielenterveys- ja päihdehuollon sekä vanhustenhoidon kustannukset on pidetty kurissa panostamalla ennaltaehkäisevään työhön ja keskittämällä toimintoja.
– Meillä ei myöskään ole ainuttakaan sijoitettua tai huostaanotettua lasta. Ja ne ovat todella kalliita paikkoja, Parkkinen sanoo.
Kunta tekee jälleen ylijäämäisen tilinpäätöksen. Menneet alijäämät on katettu. Edellisessä tilinpäätöksessä Pelkosenniemen vuosikate oli maan neljänneksi paras.
– Menorakenteita on katsottu tarkkaan. Toimintoja on järkiperäistetty ja tehostettu. Sekä peruspalveluihin että elinkeinoelämään on investoitu. Pieniä asioita, joilla on yhdessä iso merkitys, Parkkinen kertoo.
– Itsenäisenä pysyminen oli oikea ratkaisu, liitos ei ole välttämättömyys. Siitä voisi avata keskustelua, ettei yksiä oikeita ratkaisuja ole olemassakaan.