Parin vuoden sisällä jo toistamiseen Pelkosenniemen kunnanvaltuusto tyrmäsi kuntaliitoshankkeen Kemijärven kaupungin kanssa. Päätös jatkaa itsenäisenä syntyi kunnanvaltuustossa torstaina mahdollisimman dramaattisesti, kun tasan menneen äänestyksen ratkaisi puheenjohtaja kanta.
Edellisellä kerralla kaksi vuotta sitten pelkosenniemeläiset hylkäsivät liitoksen kansanäänestyksessä selvin numeroin. Myöskään torstaisessa valtuustossa ei jäänyt epäselväksi, millä kannalla lehteriyleisö oli.
Kun valtuuston puheenjohtaja Pekka Nyman (sit.) julisti äänestyksen tuloksen, kansa puhkesi suosionosoituksiin. Pelkosenniemen kunnanvaltuustossa on 15 jäsentä, joista 7 kuuluu keskustan, 6 sitoutumattomien ja 2 vasemmiston ryhmään.
Käytäväkeskusteluissa äänestystuloksen ennakoitiin kallistuvan yhden äänen enemmistöllä kuntaliitoksen puolelle, mutta pelin ratkaisi tyhjää äänestänyt keskustan edustaja. Muu keskustan ryhmä kannatti liitosta.
Tiukkaa kädenvääntöä ennakoi kokouksen alussa tehty muutosesitys asioiden käsittelyjärjestykseen. Äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi puheenjohtajansa ehdotuksen, jonka mukaan Pyhä-Luoston osayleiskaava käsitellään ennen kuntaliitosasiaa.
Kunnan itsenäisyyden puolustajille tämä oli tärkeää. Pyhä-Luoston kehittyminen on Pelkosenniemellä tällä hetkellä lähes ainoa myönteinen asia.
Kunnan talous kriisissä
koko 2000-luvun
Sitoutumattomien kannan valtuustolle esitellyt Reeta Hyttinen muistutti, että kysymys kunnallisesta itsenäisyydestä on suuri ja tunteita herättävä. Hän totesi, että yhteistyötä on haettava kaikkien naapurikuntien suunnalta.
Hyttisen mielestä taannoisen kansanäänestyksen tulosta ei pidä sivuuttaa, vaan kuntalaisten mielipidettä on kunnioitettava. Pelkosenniemellä on Vuotos-sodan aikana ja viimeksi edellisen kuntaliitosasian yhteydessä totuttu asettumaan poteroihin ja pysymään asemissa. Itsenäisyystaistelijoiden päätä eivät kääntäneet vs. kunnanjohtaja Marjo Säärelän tai Suomen Kuntatarkastus Oy:n tilintarkastajan Simo Paakkolan madonluvut.
Säärelä muistutti, että Pelkosenniemen talous on koko 2000-luvun ollut kriisissä. Menojen karsinnasta ei selvitä juustohöylämenetelmällä, vaan kunnassa joudutaan kirvestöihin.
Viime vuoden vuositase jää 620 000 euroa miinukselle. Tilikauden tappio on 879 000 euroa. Säärelän mukaan liitoksella olisi turvattu edes jonkinlaiset lähipalvelut ainakin viideksi vuodeksi.
Paakkolan yritys keventää tunnelmaa ei naurattanut. Hän kehuskeli Pelkosenniemeä viihtyisäksi kunnaksi, jolla vain on yksi vika. "Kunnan ongelma on puuttuva miljoona. Miljoona lisää vuodessa kattaisi vuotuisen alijäämän ja säästäisi lisävelalta."
Edessä todellinen
matokuuri
Tilastoista Paakkola tunnisti, että Pelkosenniemen talousahdinko sai alkunsa yhteisöverouudistuksesta, joka pudotti kunnan osuutta vuodessa runsaalla miljoonalla eurolla. Tästä suoneniskusta kunta ei ole toipunut.
"Nyt kunnan talous on vapaassa pudotuksessa. Taseen alijäämä on vuonna 2008 noin 4 000 euroa asukasta kohden, kun kriisikunnan rajana on 500 euroa." Tosin yhteiselo Kemijärvenkään kanssa ei olisi ollut ruusuilla tanssimista, sillä myös siellä taseen alijäämä kolkuttelee kriisikunnan tunnuslukuja.
Paakkolan laskelmien mukaan Pelkosenniemi joutuu todellisen matokuurin eteen etsiessään puuttuvaa miljoonaa kassaan.
"Jos miljoona halutaan puristaa toimintakatteesta, se tarkoittaa 15 prosentin leikkauksia menoihin. Tuloveroa korottamalla miljoona kurotaan 30 prosentin verotuksella. Henkilöstöä vähentämällä sama miljoona säästetään antamalla lopputili noin 30 työntekijälle", hän summasi.