Pelkosenniemi joutuu karsimaan menojaan rajusti. Lisäksi kunnan on käytävä entistä ahneemmin veronmaksajien kukkarolla, jotta talous saadaan tasapainoon. Sitä edellyttää valtion harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen hakeminen.
Pelkosenniemelle rahoitusavustus on elinehto. Kunnalle kovin huolestuttava on hallituksessa tehty periaatepäätös, että toistuvasti apua saaneille paikkakunnille rahoitusavustusta ei enää maksettaisi. Viime vuonna Pelkosenniemi sai harkinnanvaraista rahoitusapua asukasta kohti laskien 160 euroa, eli enemmän kuin yksikään toinen kunta. Kunnassa on kuitenkin vasta viimeisen pakon edessä herätty karuun todellisuuteen. Taloutta on nyt ryhdytty saneeraamaan toden teolla.
Pelkosenniemellä on keskusteltu kuntaliitoksesta useastikin. Tuorein yritys hyväksyä liitos Kemijärven kanssa torjuttiin keväällä kiivaan kiistelyn ja äärimmäisen niukan valtuustopäätöksen jälkeen tunnelmissa, jotka saivat osan luottamushenkilöistä eroamaan. Itsenäisenä jatkavan kunnan on pakko järjestellä taloutensa kuntoon. Kunta ei voi tehdä konkurssia.
Silti yllättäviä vaikeuksia saattaa olla edessä, jos ensi vuonna 22:een ja kolmen vuoden kuluttua jo 23:een kohoava, ennätyksellisen kireä veroprosentti saa työssä käyviä ihmisiä muuttamaan kunnasta pois. Silloin verotuloja kertyy vähemmän kuin tarvittaisiin.
Kaiken lisäksi Pelkosenniemi joutuu nostamaan myös kiinteistöveroprosentit maksimiin. Sekin saattaa häiritä kunnan ansaintasuunnitelmia, jos lomatontit eivät käykään kaupaksi kaavaillulla tavalla. Useimpia mökin hankkimista harkitsevia kiinnostaa myös se, millaisia kustannuksia kakkosasunnosta kertyy.
Kansanvallassa enemmistö päättää, mutta vähemmistöön jääneillä on oikeus arvostella tehtyjä ratkaisuja. Kunnanhallituksessa joka tapauksessa oltiin sikäli vastuullisia, että alustava suunnitelma rajuksi talousohjelmaksi hyväksyttiin yksimielisesti. Kun tie on valittu, sillä pitää yrittää selvitä. Aivan varmaa silti on, että liitosta kannattaneet tulevat muistuttamaan vielä monta kertaa kannattamastaan vaihtoehdosta.
Myös valtion toivoisi muistavan, että avustusten ohella tarvitaan Koillis-Lappia tukevia päätöksiä. Alueen matkailu tarvitsee ehdottomasti Kemijärvelle saakka ulottuvaa matkustajajunaliikennettä. Se helpottaisi hieman Pelkosenniemenkin taloutta. Ehkäpä aggregaattivaunuista löytyy siihen ratkaisu, kun liikenneministerikin suhtautui jo ajatukseen myönteisesti.
paakirjoitus@kaleva.fi