Pelkosenniemen kunnanvaltuusto teki torstaina ratkaisun, jolla on merkittävä vaikutus kuntalaisten elämään. Valtuusto päätti tiukassa äänestyksessä, ettei Pelkosenniemi liity Kemijärven kaupunkiin vaan jatkaa itsenäisenä. Samalla sanottiin ei valtiolta uudelle kunnalle luvassa olleelle viiden miljoonan euron porkkanarahalle ja puolentoista miljoonan euron investointirahalle. Kunnanhallitus sen sijaan kannatti liitosta äänin 5-3.
Kunnanvaltuuston ratkaisun ymmärtäisi, jos Pelkosenniemellä menisi taloudellisesti hyvin tai edes kohtalaisesti. Asia on kuitenkin aivan päinvastoin. Kunnan viime tilikauden tappio oli lähes 900 000 euroa, ja vs. kunnanjohtajan Marjo Säärelän mukaan kunnan talous on vapaassa pudotuksessa.
Äänestyksessä voittanutta kantaa edustaneita valtuutettuja ei hetkauttanut edes kunta-alan tilintarkastajan arvio, jonka mukaan Pelkosenniemen pitäisi talouden tasapainottamiseksi joko korottaa tuloveroprosentti 30:een tai sanoa irti 30 työntekijää. Kun kunta jatkaa nyt omillaan, uhatuksi joutuvat pakosta myös ne palvelut, joiden menettämisen pelossa kuntaliitosta vastustettiin.
Liitoksen vastustajat panevat toivonsa Pyhätunturin alueen kasvuun, mutta pikaista apua kunnan rapakuntoisen talouden elvyttämiseksi ei alueen kehittymisestä ole luvassa. Ehkä liitoksen vastustajat myös arvioivat, että valtio pelastaa kunnan harkinnanvaraisilla avustuksillaan. Niiden varaan laskeminen on kuitenkin uhkarohkeaa, kun nykyisen hallituksen tavoite on palvelujen turvaaminen nimenomaan järkeviä kuntaliitoksia edistämällä.
Kaikkiaan Pelkosenniemen valtuuston tekemää ratkaisua on vaikea kuvata muulla sanalla kuin vastuuton. Kunnanvaltuuston jäsenten on toki hyvä kuulla kansan syvien rivien ääntä, mutta luottamushenkilöiden pitää myös uskaltaa tehdä epämieluisalta tuntuvia päätöksiä, jos ne pitkällä tähtäimellä ovat asukkaiden eduksi.
Juuri eduskunnan käsittelyyn tullut esitys kuntalain muutoksista korostaa, että kuntatalous on tasapainotaloutta, jossa verorahoituksella ja toimintatuloilla on kyettävä kattamaan käyttömenot ja investoinnit. Tälle velvoitteelle moni kunta, ei vain Pelkosenniemi, antaa kuitenkin piut paut.
Järkevienkin kuntaliitosten esteeksi tuntuvat myös hämmästyttävän voimakkaasti nousevan tunteet. Tässäkään Pelkosenniemi ei ole ainoa paikka. Pohjois-Pohjanmaalla samanlaisen hypyn tuntemattomaan teki Yli-Ii torjuessaan liitoksen Iin ja Kuivaniemen kanssa.
paakirjoitus@kaleva.fi