Valtiolla ei ole Pelkosenniemelle tarjottavana mitään erityiskohtelua, vaan kunnan on vaikeuksistaan selvittävä omin avuin. Sisäasiainministeriön kuntaosaston päällikkö Rainer Alanen sanoo, että ministeriöllä ei ole mahdollisuuksia puuttua Pelkosenniemen tilanteeseen, koska erillislaki, jota sovellettiin aikoinaan Karkkilan tapauksessa, ei ole enää voimassa.
"Tulemme käymään varmaankin aika syvälle menevää keskustelua", sanoo Rainer Alanen 19. päivänä huhtikuuta tapahtuvasta tapaamisesta.
Sisäasiainministeriö on kutsunut tappamiseen Pelkosenniemen kunnan edustajat. Ministeriön kutsu Pelkosenniemelle esitettiin jo ennen kuin kunnanvaltuusto hylkäsi liitoksen Kemijärveen ja päätti jatkaa itsenäisenä.
Alasen mukaan kunnan päätös on sellainen, että sen itsensä on esitettävä suunnitelma pitkään jatkuneesta ahdingosta selviytymiseen.
Pelkosenniemi on saanut harkinnanvaraista valtionavustusta vuoden 2000 jälkeen viisi kertaa yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Vuoden alusta lähtien harkinnanvaraisen valtionavun jakoperusteet ovat muuttuneet siten, että sitä saavat ne kunnat, jotka hoitavat asiansa hyvin ja kuntoon.
Tämän vuoksi Pelkosenniemen mahdollisuudet harkinnanvaraisista avustuksista on käytetty loppuun.
Kuntaliitos Kemijärven kanssa olisi antanut yhdistymisavustusta kolme-neljä kertaa enemmän kuin harkinnanvarainen valtionapu.
Uuden valtionosuuslain perusteella Pelkosenniemen kunta saa toimintaansa tänä vuonna normaaliperusteista valtionapua enemmän kuin ennen. Kunnan ahdinko on Alasen mukaan kuitenkin niin syvä, ettei aikaisempaa suurempi valtionosuus tunnu juuri missään.
Epäonnistuneen elinkeinopolitiikkansa vuoksi Karkkilan kunta joutui aikoinaan niin syvään taloudelliseen ahdinkoon, että sisäministeriö otti sen "erityisohjaukseen".
Karkkila joutui tekemään kovan saneerausohjelman ja sai siihen valtion korkotukea, jonka takaisinmaksusta se pääsee eroon vuosikymmenen lopulla.