Kemijärvi on kokenut kovia, mutta selvinnyt ainakin toistaiseksi vähintään tyydyttävästi. Veroprosentti on 19,5 eli omalla alueellaan kohtuullinen. Naapurikunta Pelkosenniemi on paljon pahemmassa kurimuksessa. Veroprosentti on hilattu 21:een ja talouden tervehdyttämiseen pinnistellään tehokuurilla. Jo pienet vastoinkäymiset voivat horjuttaa jopa mahdollisuuksia tarjota lakisääteisiä palveluita. Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi ehdottikin perustellusti Kemijärven ja Pelkosenniemen kuntaliitosta.
Kuntajakoselvittäjä arvioi Pelkosenniemen voivan kyllä selvitä lyhyellä tähtäimellä itsenäisenä, mutta sekin edellyttää erittäin kireää taloudenpitoa ja tiukkaa henkilöstöpolitiikkaa. Toimintakyky ja taloudellisuus olisi Myllyniemen mukaan yhdistyneessä kunnassa pitkällä tähtäimellä selvästi parempi kuin on erillisissä kunnissa.
Asia on nyt kunnanvaltuustojen käsissä. Jos liitos halutaan toteuttaa vuoden 2009 alusta niin, että valtiolta tulee täysimittaiset yhdistymisavustukset, päätös on tehtävä maaliskuun loppuun mennessä. Käytettävissä oleva aika ei riitä kunnallisiin kansanäänestyksiin. Valtuutetuille kuuluu muutenkin valta ja vastuu näissä asioissa. Kansanäänestysten tulos ei olisi sitova vaan neuvoa-antava.
Niukka enemmistö Pelkosenniemen päättäjistä on tähän mennessä jääräpäisesti torjunut kaikki mahdolliset kuntaliitokseen viittaavatkin ratkaisut. Heillä on ilmeisen luja luottamus valtion hätiin tuloon, jos kunnan talous notkahtaa kestämättömään tilaan. On kuitenkin muistettava, että harkinnanvaraisia valtionapuja ei ole tarkoitettu horjuvan kuntatalouden pysyväksi pönkäksi. Niitä annetaan väliaikaisista vaikeuksista selviämiseen. Kunnan on saatava omatoimisesti taloutensa kestävälle pohjalle. Mahdollisen taloudellisen haaksirikon sattuessa valtio epäilemättä tulee apuun, mutta jatko ei enää olisi kunnan päättäjien omissa käsissä.
Kunnallinen itsehallinto ja demokratian periaatteet joka tapauksessa ovat selvät. Niin pitkään kuin kunnan talous pysyy edes niukin naukin pinnalla, päätös liittymisestä tai itsenäisenä pysymisestä on kunnan omissa käsissä. Pakkoliitoksia on vaikea hyväksyä edes Pelkosenniemellä.
Niinpä pelkosenniemeläisten olisi parasta nähdä oma parhaansa. Mikäli kuntajakoselvittäjän hyvin perustellut näkemykset eivät hetkauta kunnan päättäjien enemmistöä, Pelkosenniemi voi yrittää jatkaa itsenäisenä. Toinen ja täysin mahdollinen vaihtoehto on, että valtio painostaa sen kuntaliitokseen omilla keinoillaan.