Suomessa on tehty monia kuntaliitoksia ja uusia on suunnitteilla, mutta Itä-Lapissa Pelkosenniemen kunnan asukkaat haluavat asua kuin suorastaan itseään uhmaten omassa itsenäisessä kunnassa.
Kunnallinen itsemääräämisoikeus onkin meillä asia, josta on suurten muutosten keskellä tullut lähes ainoa koskematon, pysyvä ja pyhä olosuhteista riippumatta. Kunnan itsenäisyys, niin hyvä asia kuin se onkin, saattaa käytännössä olla kuitenkin pelkkää sanahelinää. Kun itsenäisyydestä tehdään mantra ilman itsenäisyyden edellytyksiä, mitä merkitystä sellaisella itsenäisyydellä on? Sellainen ei voi olla lopulta asukkaidenkaan etu.
Kansalaiskyselyn tulokset Pelkosenniemellä eivät jätä tulkinnoille minkäänlaista sijaa. Lähes 92 prosenttia eli 719 kuntalaista ei haluaisi kuntaliitosta Kemijärveen, kun kuntaliitoksen kannalla oli vain 69 pelkosenniemeläistä. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, ettei kuntaliitosta toteuteta, vaan jatketaan Pelkosenniemen kuntana. Kunnanhallituksen keskustalainen puheenjohtaja, yleensä esityksensä hyvin perusteleva ja realistina pidetty Unto Kiemunki jäi yksin ihmettelemään kunnanhallituksen päätöstä. "Valitsimme tien, joka tulee olemaan kivinen. Jää nähtäväksi, onko meistä sen kulkijoiksi."
Pelkosenniemeläisten eväät kulkea itsenäistä tietään ovat jo käytännössä pitkälti huvenneet ja hupenevat edelleen kaiken aikaa. Kannanotot on kaikesta päätellen tehty paljolti tunteen perusteella, sillä faktat, jos niitä on yleensä kuntalaisille realistisesti esiteltykään, puhuvat Kemijärven kanssa jo valmiiksi neuvotellun kuntaliitoksen puolesta. Kansalaiskyselyn yhteydessä pelkosenniemeläisten huolenaiheet näyttävät kuitenkin olevan tällaisessakin tilanteessa pääasiassa sitä, ottaako lopullisen päätösvallan asiassa omaava kunnanvaltuusto huomioon kansalaiskyselyn tuloksen. Pikemminkin asukkaiden odottaisi olleen kiinnostuneita siitä, millä Pelkosenniemellä eletään kahden, kolmen, tai viiden vuoden kuluttua - pitemmän ajan tulevaisuudesta puhumattakaan.
Pelkosenniemen 1 180 asukkaasta jo nyt on yli 75-vuotiaita 135, ja vanhusten määrä suhteessa muuhun väestöön kasvaa koko ajan. Peruskoululaisia on viiden vuoden kuluttua enää alle sata ja lapsia on syntynyt kahtena vuotena vain puoli tusinaa vuodessa. Myös lukio on oppilaiden vähentymisen vuoksi vaakalaudalla. Sen lisäksi työttömyys on korkea ja kunta on joutunut ottamaan syömävelkaa. Entinen Vuotos-kunta on välttämättömistä investoinneista lähes kaiken siirtänyt tuleville vuosille. Meneilläänkin olevista hankkeista on tulossa suuria laskuja.
Pelkosenniemen ja Kemijärven avioliitto toisi alueelle porkkanarahaa 6,5 miljoonaa euroa, josta suuri osa tulisi käytettäväksi investointeihin Pelkosenniemellä. Kemijärveläiset ovat nyt syystäkin pettyneitä ja katkeroituneita. Kemijärvihän on sekä kaupunkina että omistamansa kehitysyhtiön varoin luonut matkailun edellytyksiä Pelkosenniemen kuntaan Pyhätunturille saadakseen edistettyä alueen kehitystä ja omaa loma-asuntoalueen tonttikauppaa Tunturikylän alueella. Hiljattain Kemijärvi laajensi Pyhätunturin liikekeskusta ja lähiaikoina kahvitellaan Pyhätunturin asuntovaunu-alueen valmistumista, mutta Pelkosenniemi ei voinut taloudellisen tilansa vuoksi tulla edes sen rakentamislainan takaajaksi.
Kuntaliitoksen hylkääminen talouden pienen ja todennäköisesti tilapäiseksi jäävän kohentumisen vuoksi on silmien sulkemista tosiasioilta. Mutta tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen olisikin jo viisauden alku.