Pelkosenniemen kunnan kurjaan taloudelliseen tilanteeseen ei löytynyt apua kunnan edustajien Helsingin-matkalla. Sen sijaan kuntaliiton ja sisäasiainministeriön virkamiehet kertoivat valtuuston puheenjohtaja Pekka Nymanille, hallituksen puheenjohtaja Tapio Uusitalolle ja hallintosihteeri Marjo Säärelälle, että harkinnanvaraisten valtionosuuksien jakoperusteet tiukkenevat ja jaettava rahamäärä pienenee.
Harkinnanvaraisten tukien jakoperusteisiin on tullut muutos, sillä nyt hakijakunnilta edellytetään jo hakuvaiheessa tehtävää konkreettista talouden tasapainottamissuunnitelmaa. Taloussuunnitelma ei ole mikään strategiapaperi, vaan todellinen kustannusarvio konkreettisine lukuineen. Myös tehdyssä budjetissa pysymistä seurataan entistä tarkemmin.
Pelkosenniemellä on jo perustettu työryhmä suunnitelman laatimista varten, mutta aika alkaa käydä vähiin.
"Hallitus päätti jo aiemmin perustaa työryhmän, joka laatii budjetin vuosille 2007-2011. Tukien haku on kuitenkin jo kesäkuussa, joten kiire suunnitelman tekemiseen tulee" , Säärelä kertoo.
Samalla asialla Helsingissä oli muidenkin velkakuntien edustajia, eikä Pelkosenniemelle lupailtu sen enempää apuja kuin muillekaan.
Kuntaliitos Kemijärven kaupungin kanssa jakoi päättäjät vastikään kahteen leiriin.
Kuntaliitosta Kemijärven kanssa ajanut Uusitalo jatkaa puheenjohtajana enää pari viikkoa. Hän irtisanoutui, kun valtuusto hylkäsi liitosesityksen puheenjohtajansa kannalla.
Kunnan itsenäisyysrintamaa edustava valtuuston puheenjohtaja Pekka Nyman myönsi, että sisäministeriö piti Pelkosenniemen taloustilannetta erittäin huolestuttavana. "Sanoivat kuitenkin, että meillä on tulot aika lailla kohdillaan. Ministeriön laskelmien mukaan talous saatettaisiin saada tasapainoon, jos menoja voitaisiin karsia kahden prosentin verran", Nyman kertoo.
Kunta on jo päättänyt lakkauttaa lukion. Sen säästöt näkyvät Nymanin mukaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Pelkästään palkkakustannukset vähenevät liki 200 000 euroa vuodessa.
Kuntaliitoksen kaatumiseen ministeriö ei Nymanin tai Uusitalon mukaan ottanut suoraan kantaa. "Todettiin vain, että kunta on itse tehnyt päätöksensä", Nyman sanoi.
Nyman piti helpottavana tietoa, että tämän vuoden loppuun mennessä kertyvien kattamattomien alijäämien takaisin maksusta sovitaan erikseen. Sen sijaan vuosina 2007-2010 alijäämät on saatava kunnissa nollille, Nyman kertoo.
Reilun 1 100 asukkaan Pelkosenniemen kunnalla on kertynyt kattamattomia alijäämiä edellisiltä vuosilta noin kaksi miljoonaa euroa. Niiden lisäksi kunnan velkataakka kipuaa vuoden lopussa jo neljään miljoonaan euroon.