Pelkosenniemen kunnanvaltuusto on tänä iltana tiukan paikan edessä, kun se ottaa kantaa kuntaliitokseen Kemijärven kaupungin kanssa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle kuntaliitoksen hyväksymistä, vaikka suuri osa kuntalaisista on edelleen kunnallisen itsenäisyyden kannalla.
Kuntatalouden tunnusluvut kertovat koruttomasti, että Pelkosenniemen tie itsenäisenä kuntana on todennäköisesti kuljettu loppuun. Yleisötilaisuuksissa suurimman kannatuksen ovat kuitenkin saaneet itsenäisyyden puolustajat, joiden mielestä kunnalla kaikesta huolimatta on vielä eväitä jatkaa yksin.
Kuntaliitoksen pelätään ajan myötä vievän lähipalvelut kymmenien kilometrin päähän kaupungin keskustaan. Mahdollinen kuntaliitos koskee myös naapurikunta Savukoskea.
Pelkosenniemellä ja Savukoskella on yhteinen kansanterveystyön kuntayhtymä, ja kunnat kuuluvat yhteiseen Pelkosenniemen seurakuntaan.
Palvelutuotanto ylittää kuntarajat
Pelkosenniemen ja Kemijärven uusimman liitosneuvottelun pohjana on ollut parin vuoden takainen yhdistymissopimus, jonka Kemijärven kaupunki hyväksyi syksyllä 2003 lähes kakistelematta. Kaupunginjohtaja Timo E. Korva sanoo, ettei kaupungissa silloin eikä nytkään ole varsinaisesti innostuttu liitoksesta.
"Palvelujen tuottaminen on kuitenkin nähtävä kuntarajat ylittävinä toimintana. Emme me voi nykyaikana ummistaa silmiä siltä, mitä kuntarajan takana näkyy ja tapahtuu." Korva uskoo, että Kemijärvi myös nyt on valmis kuntaliitokseen. Mikäli Pelkosenniemi lähtee kuntaliitoksen tielle, Kemijärven kaupunginhallituksessa asia tulee esille ensi maanantaina ja kaupunginvaltuustossa maaliskuun viimeisenä päivänä.
Viidessä vuodessa organisaatiot kuntoon
Päätös kuntaliitoksesta on tehtävä maaliskuun aikana, mikäli kunnat aikovat päästä osallisiksi valtion porkkanarahaksi lupaamasta noin 4,7 miljoonan euron yhdistymiskorvauksesta.
"Yhdistynyt kunta menettää jonkin verran valtionosuuksia verrattuna siihen, mitä kunnat olisivat saaneet erikseen. Korvauksena laskennalliselle menetykselle on luvassa noin kahden miljoonan euron valtionosuus, jolla on tarkoitus virtaviivaistaa kahden kunnan organisaatiot viiden vuoden aikana", Korva sanoo.
Yhdistymisessä valtio maksaa uudelle kunnalle erikseen enintään 1,7 miljoonaa euroa investointikohteisiin, joilla parannetaan yhdistyvän kunnan palvelurakennetta ja vaikutetaan käyttömenojen säästöihin. Tästä summasta suurin osa menee Pelkosenniemen terveyskeskuksen vuodeosaston peruskorjaukseen.
Korvan mielestä kuntaliitosta puoltaa jo vuosia kuntien kesken tehty yhteistyö.
"Vuosien varrella Kemijärvelle ja Pelkosenniemelle on kehittynyt laaja yhteinen palveluverkko. Siihen liittyen myös kuntien elinkeinopolitiikka on yhdistetty. Yhteinen intressi on erityisesti ollut Pyhä-Luoston matkailualueen kehittäminen, jossa Sodankylä on kolmantena osapuolena."
Konkreettisena hyötynä Kemijärvelle Korva näkee juuri Pyhä-Luoston kehittymisen, joka on tärkeä potentiaalinen työllistäjä. "Olivatpa kunnat itsenäisiä tai yhdessä, niin meille kaikille on hyötyä Pyhä-Luoston kehittymisestä. Uskon, että yhtenäinen kuntahallinto pystyy vastaamaan haasteeseen paremmin."
Yhdistymissopimuksen mukaan uuden kunnan nimeksi tulisi Kemijärven kaupunki. Vaakunaksi tulisi Pelkosenniemen vaakuna, mistä Kemijärvellä on noussut pienoinen poru.
"Ymmärtääkseni vaakuna ei ole kynnyskysymys. Mutta valtuustothan tämänkin päättävät."