Presidentti Donald Trump huusi läpi tavoitettaan Naton puolustusmäärärahojen nostosta. Sotilasliitolle Brysselin-kokous teki kuitenkin lähinnä hallaa.
Entistä suurempi epävarmuus leijuu myös Helsingin huippukokouksen yllä.
Tuskin yhtäkään aiempaa puolustusliitto Naton kokousta on viety läpi samanlaisen hämmennyksen vallassa mitä koettiin torstaina päättyneessä huippukokouksessa Brysselissä.
Toki etukäteen tiedossa oli presidentti Donald Trumpin ristiriitainen suhtautuminen Eurooppaan ja Natoon sekä hänen ärtymyksensä Naton pienempien jäsenmaiden puolustusmenojen tasosta. Silti tapa, jolla Trump nosti vaatimuksensa esille Brysselissä oli töykeydessään ennennäkemätön.
Erityisesti Saksaan ja liittokansleri Angela Merkeliin sekä keskiviikkona että torstaina kohdistuneet sanalliset hyökkäykset olivat täysin poikkeuksellisia. Jo aiemmin nähtyyn tapaan Trumpin lausunnot tosin vaihtelivat laidasta laitaan alle vuorokaudessa. Keskiviikkoaamuna hän hyökkäsi kärkevästi kohti Saksaa ja illalla jo ylisti suhdettaan Merkeliin ja Saksaan upeaksi. Ja taas torstaina hän suorastaan komenteli Merkeliä kokouksessa.
Loukkaavista kommenteista kysyttäessä Trump puolusti menettelyään todeten sen ”hyvin tehokkaaksi tavaksi saada sopimuksia”.
Vielä puolitoista vuotta sitten kukaan ei voinut edes kuvitella kuulevansa tällaista puhetta suurvaltajohtajalta ja liittolaiselta.
Hetkittäin jopa sekasortoisen kokouksen merkittävin anti oli lopulta se, että räyhäämisensä päälle Trump vakuutti Yhdysvaltain sitoutuneisuutta puolustusliittoon. Hän sanoi saaneensa lupauksen siitä, että Naton kaikki jäsenmaat nostavat puolustusmenojensa osuuden kahden prosentin BKT-tasolle jopa melko nopeaan tahtiin.
Samalla Trump kuitenkin antoi ymmärtää, ettei Yhdysvaltojen sitoutuneisuus ole ehdotonta. Lähtö olisi presidentin mukaan kuitenkin nyt ”tarpeetonta”.
Sinänsä Trumpin vaatimukset tasapuolisemmasta taakanjaosta ovat oikeutettuja siihen nähden, mitä Naton jäsenmaat viimeksi neljä vuotta sitten sopivat. Samalla Trumpin vihjailut lähdöstä eivät voi olla jättämättä jälkiä Naton sisäiseen tilaan ja keskinäiseen luottamukseen. Järjestö näyttää nyt vain yhdeltä nappulalta presidentin pelissä, jolla hän ajaa tavoitteitaan läpi, mitä ne sitten ovatkaan.
Baltian maiden näkökulmasta takuuvarmasti huolestuttavaa oli myös se, miten Trump kommentoi noissa maissa pidettävien sotaharjoitusten tulevaisuutta. Hän ei sulkenut pois mahdollisuutta, että nuo harjoitukset keskeytetään, jos presidentti Vladimir Putin sitä pyytäisi Helsingin-huippukokouksessa.
Brysselistä Trump matkusti jo Britanniaan ja saapuu sunnuntaina Helsinkiin tavatakseen maanantaina kaupungissa Putinin. Nyt Helsingin-tapaamisen yllä leijuu entistä suurempi epävarmuus. On yhä vaikeampi ennakoida kokouksen tuloksia.
Tämänhetkinen tilanne todennäköisesti kiihdyttää Euroopassa keskusteluja Yhdysvalloista riippumattomasta puolustusyhteistyöstä. Tilanne voi toki normalisoitua, jos Yhdysvaltain presidentti vaihtuu kahden ja puolen vuoden päästä. Toiveiden varassa Eurooppa ei kuitenkaan voi rakentaa tulevaisuuttaan.