Merijärvi Suden vierailu lampolassa Merijärven Vitoperällä perjantai-iltana levitti pelkoa ja kauhua kylälle. "Haluan nähdä suden kuolleena", isäntä Jukka Myllykoski purkautuu lampaan veren maalaamalla ja suden tassujen jälkien täyttämällä karjansuojan pihamaalla varhain lauantaiaamuna.
"Kyllä se on merkillistä, että susi tulee jo sisälle aterioimaan", emäntä Riitta Myllykoski kauhistelee. Pelottaa, mitä tällainen eläin tekee pienille lapsille. Suden jälkiä näkyy 25 metrin päässä portaista ja 10 metrin päässä lastenlasten leikkipaikasta.
Isäntä ja emäntä myöntävät, ettei edellisyönä uni maittanut. Talon ovi pantiin lukkoon, mitä yleensä täällä ei ole tapana tehdä. Sen hetken, minkä isäntä sai unesta kiinni, hän näki painajaisia siitä, kuinka sudet hyökkäävät kimppuun.
Riistanhoitoyhdistyksen pyynnöstä tapahtumapaikalla käynyt metsästäjä Erkki Rautio Merijärveltä pitää melko varmana, että liikkeellä oli yksi susi. Yhdet jäljet tulivat alueelle ja lähtivät sieltä pois. Poliisi puolestaan arvioi susia olleen useita. Poliisi mittaisi lampolan luota kolmen kokoisia jälkiä: 7,5 sentin, 10 sentin ja 12 sentin. Eri kokoiset jäljet saattaa selittyä sillä, että suden takatassu on pienempi kuin etutassu.
Susi tappoi kuusi lammasta ja raateli kaksi henkitoreisiin niin, että ne jouduttiin lopettamaan. Yksi lammas oli raahattu pihalle, muutaman metrin päähän lampolasta.
Sudella ruoka tiukassa
"Outo tapaus. Ei hyvä. Kuulostaa tosihäijyltä käyttäytymiseltä", myöntää petotutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Hän kuitenkin rahoittelee ihmisiä sanomalla, ettei tämä susi käyttäydy ihmistä kohtaan sen kummemmin kuin muutkaan sudet.
"Tietysti kaikki sellaiset mahdollisuudet, että susi voisi käydä karjan kimppuun, pitäisi eliminoida" petotutkija opastaa.
Tappamistaan lampaista susi oli syöneet sisälmyksiä ja ainoastaan yhdeltä lavan. "Se oli kaikista laihoin lammas, lastenlasten lemmikki Veera", Riitta Myllykoski kertoo.
Kojola sanoo pedon käyttäytyvän juuri tällä tavalla, kun saalista on runsaasti saatavilla. Luonnossa sillä ei ole mahdollisuutta siihen. Jos yhden tappaa, muut ovat jo kaukana. "Metsästyskoira saattaa porotarhaan päästessään pahimmillaan tappaa kaikki porot. Susi tekee samoin."
Susi meni lampolaan puolen metrin levyisestä aukosta. "Mitä, jos ovi olisi mennyt kiinni ja susi olisikin jäänyt sisälle" emäntää askarruttaa. Kun hän tuli lampolaan toisesta ovesta, vastassa oli kauhistuttava näky. Saaliiksi joutuneiden lampaiden kaulat oli katkottu ja kyljet revitty auki. Karsinassa, missä susi oli vieraillut, eloon jääneet lampaat olivat ahtautuneet niin tiiviiksi rykelmäksi, ettei niitä meinannut saada irti toisistaan.
"Nyt sudella on ruoka tiukassa", tietää suden tuhoja Myllykosken tilalle tutkimaan tullut maanviljelijä Arvo Petäjäniemi Oulaisista. Hän menetti koiran suden suuhun ollessaan metsällä pyhäinmiestenpäivänä 10 kilometrin päässä Myllykoskilta.
Myös petotukija otaksuu nälän olleen syynä suden röyhkeyteen. "Yksinäisellä sudella on suurempi vaikeus saada ravintoa kuin laumassa elävillä", Kojola kertoo.
Susia ei ole siirretty
Merijärven ja Oulaisten alueella on tehty havaintoja yksinäisestä sudesta pitemmän aikaa. Vihannin ja Pyhäjoen seudulla elää susiperhe, niin sanottu Millan lauma, johon kuuluu viisi tai kuusi yksilöä. "Tällä yksinäisellä sudella ei ole mitään asiaa Millan lauman luo", Arvo Petäjäniemi uskoo.
Pihamaalle kokoontuneella väellä on se käsitys, että susia on siirretty näille main. Ilpo Kojola kumoaa väitteet. "Tällainen tarina elää sitkeästi, mutta Suomessa susia ei ole istutettu. Millakin kulki omin jaloin nuorelle sudelle tyypilliseen tapaan kotiseudultaan pitkän matkan ja päätyi Palosaaren alueelle Pyhäjoelle."
Susi on rauhoitettu eläin. Sen saa tappaa vain maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä erityisluvalla. Yksi mahdollisuus on myös poliisilupa, mutta se annetaan vain, jos pedosta arvioidaan olevan vaaraa ihmisen turvallisuudelle.
Suomen susikanta on voimistunut ja rakenne muuttunut. Susia lasketaan olevan 130 - 140 yksilöä, kymmenkunta poikuetta, joista pääosa on Itä-Suomessa. 1990-luvun puolivälistä pentueiden määrä on kaksinkertaistunut ja pesimäalueet ulottuvat maantieteellisesti laajemmalle. Millan lauma on ainoa Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla oleva susiperhe.
Susi on uskollinen parilleen. Jos se saa häiriöttä elää, pariskunta pysyy yksissä. Poikkeuksena muista Suomen petoeläimistä, uros elää koko ajan perheensä kanssa ja hoitaa pentuja naaraan rinnalla.