Amerikkalaisten kuukaudesta toiseen jatkuneet odotukset talouden kääntymisestä nousuun ovat vain viikossa käyneet läpi dramaattisen muutoksen.
Vielä maaliskuun alussa talouslehdistö ja investointipankkien analyytikot spekuloivat, kuinka lyhyen ja tehokkaan Irakin sodan jälkeen talouden alamäki oikenee suhteellisen nopeasti. Nyt samat asiantuntijat kertovat yksi kerrallaan huonoja uutisia siitä, että kävipä sodassa kuinka tahansa, Yhdysvaltain "suo siellä, vetelä täällä" talous tulee jatkumaan vielä pitkään.
Näin siitäkin huolimatta, että Irakin sodan lähes sataprosenttinen varmistuminen maanantaina käänsi osakekurssit ainakin hetkellisesti nousuun.
"Arvioimme tällä hetkellä, että mahdollisuudet Yhdysvaltain talouslaman syvenemiseen ovat 50/50, kun markkinoilla on otaksuttu niiden olevan vain noin 10-20 prosentin luokkaa", kirjasi investointipankki Merrill Lynchin USA:n pääekonomisti Richard Bernstein New Yorkissa maanantaina. Hänen mukaansa keskeisiä syitä ovat energian hinnannousu ja kuluttajien ostovoiman kasvun taittuminen.
Optimismi loppui
Syitä yleiseen optimismista luopumiseen on useita. Presidentti GeorgeBushin talouden elvytysruiskeeksi tarkoitetut viimevuotiset veroleikkaukset eivät toimineet toivotulla tavalla, öljyn hinta on noussut taivaisiin Venezuelan kriisin ja Irakin sodan odotuksessa. Lisäksi Yhdysvaltain työttömyys kasvaa vauhdilla, joka ylittää kaikki aikaisemmat laskelmat laman syvyyden käytännön seurauksista. Yksin helmikuussa menetettiin 308 000 työpaikkaa.
Yhdysvaltain teollisuustuotannon käyttöaste laahaa tällä hetkellä 75 prosentissa, yritysten investointisuunnitelmat ovat jäissä ja vienti on pudonnut vuoden 2000 tasosta yli viisitoista prosenttia dollarin heikkenemisestä huolimatta.
Nämä seikat yksistään eivät selitä, miksi ilmapiiri on juuri nyt muuttunut niin nopeasti ja dramaattisesti. Keskeinen syy on lähes jokaisen talousmedian viime viikkoina esiin manaama kiinteistökuplan puhkeamisen odotus. Erityisesti omakotitalojen hinnat ovat New Yorkin tapaisia metropolialueita lukuunottamatta jatkaneet Yhdysvalloissa nousuaan kysynnän pysyessä korkealla.
Keskuspankki Federal Reserven puheenjohtaja Alan Greenspan totesi julkisuudessa jo vuosi sitten, että erityisesti teknologiaosakkeiden romahtamisen jälkeen pääomamarkkinoiden elvyttämiseen tarkoitetut koronalennukset eivät suinkaan ohjautuneet tarkoitetulla tavalla investointien lisääntymiseen vaan asuntojen hintoihin.
"Nyt uudesta koronlaskusta olisi todennäköisesti enemmän haittaa kun hyötyä, koska se antaisi markkinoille vain signaalin vaikeiden aikojen jatkumisesta", Bernstein varoitti.
Kuumenneen asuntokaupan lisäksi miljoonat amerikkalaiset ovat ottaneet jo omistamiensa kotiensa nousseita vakuusarvoja vastaan syömävelkaa paikatakseen niin saamatta jääneitä osinkoja, bonuksia tuin osakemarkkinoiden tuottoihin sidottuja eläketulojaan.
Nyt kun talousmedia on vihdoin nostanut kissan pöydälle ja kysyy suoraan etusivuillaan ja prime time -uutisissa, milloin kupla puhkeaa, analyytikot ovat huomanneet, että julkisesti esitetty kysymys alkaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä toteuttaa itseään psykologisesti äärimmäisen herkillä markkinoilla. Tämän taas ennakoidaan hyvin nopeasti johtavan kiinteistöjen hintojen laskuun ja vakuuskriisiin rahoitusektorilla.
Vaikka amerikkalaisella teollisuudella ja pääomamarkkinoilla on mennyt jo kolme vuotta kehnosti, kuluttajat ovat voineet vielä jatkaa elämäänsä entiseen tapaan kiinteistöjen keinotekoisen arvonnousun takaaman jatkoajan turvin.
Nyt nämäkin juhlat ovat päättymässä. Kukaan ei ole selvillä, kuinka vakavaan kriisiin Yhdysvaltain talous on todella sukeltamassa samaan aikaan kuin se on aloittamassa miljardien dollarien hintaista sotaansa Irakissa.