Hiirtä puristava käsi vapisee, hikikarpalot puskeutuvat ohimolle, sydän tykyttää normaalia nopeammin. Silmät tuijottavat tietokoneen näytön ruudulle avautunutta työpaikan sisäisen tiedotteen tekstiä ja yrittävät saada mielen ymmärtämään sen sanoman.
Olenko tehnyt työni niin hyvin kuin olen voinut? Olenko ollut riittävän tehokas ja tehnyt sellaista tulosta kuin firma edellyttää? Olenko edes sopivan ikäinen ja näköinen? Olenko möläyttänyt jotain tosi typerää väärään aikaan väärässä paikassa?
Onko mitään syytä, miksi juuri minut pitäisi saneerata pois? Vai onko mitään syytä, miksi ei pitäisi?
Tänä päivänä työpaikoilla ei tarvitse hermoilla niinkään särmikkäiden pomojen ennalta-arvaamattomia tunteenpurkauksia kuin tietoa yt-neuvotteluiden aloittamisesta, pätkätöiden jatkumisesta tai projektirahoituksen riittävyydestä.
Lue aiheesta lisää maanantain Kalevasta!