Näin isänpäivänä moni isä jollei poikakin muistaa saaneensa lahjaksi jännityskirjailija Alistair MacLeanin kirjan. Yksi niistä oli nimeltään Pelko on aseeni. Amerikkalaistoimittaja Bob Woodwardin uusimman kirjan nimi on puolestaan Fear (Pelko).
Woodward kuvaa, miten presidentti Donald Trumpin Valkoinen talo toimii – tai ehkä paremminkin ei toimi. Nimi kertoo kaiken: pelko on Trumpin ase. Hän pelottelee, uhkailee ja tekee itsestään pelastajan.
Trump on leimannut teoksen valeuutisiksi, vaikka se perustuu Woodwardin Trumpin hallinnon edustajien kanssa tekemiin, satoja tunteja kestäneisiin haastatteluihin. He ovat ymmärrettävästi kiistäneet sanoneensa sellaista, mitä kirjasta löytyy.
Woodward on kirjoittanut samalla tyylillä useita kirjoja useiden presidenttien toiminnasta. Hän oli toinen niistä toimittajista, joiden Watergate-uutisointi johti presidentti Richard Nixonin eroon.
Kirja ei varmaankaan anna sataprosenttisen tarkkaa kuvaa siitä, mitä Valkoisessa talossa tapahtuu. Selväksi silti tulee, että moinen meno kuuluisi aivan muualle kuin maailman tärkeimpään päätöksentekopaikkaan.
Yksi esimerkki: Trump keksi virkakautensa aluksi, että Yhdysvaltain pitäisi sanoa irti kauppasopimuksensa Etelä-Korean kanssa.
Avustajat pelkäsivät, että irtisanominen vaarantaisi Yhdysvaltain ja Etelä-Korean tiiviin puolustusyhteistyön. Sen ansiosta Yhdysvallat saa esimerkiksi tiedon Pohjois-Korean mannertenvälisen ohjuksen laukaisusta seitsemässä sekunnissa. Ilman sitä Yhdysvallat saisi tiedon Alaskasta vasta 15 minuutissa.
Kirjassa on kopio kirjeluonnoksesta, joka olisi toteuttanut Trumpin aikeen. Se jäi aikeeksi, sillä Trumpin avustaja kirjaimellisesti varasti luonnoksen presidentin pöydältä. Asia unohtui.
Pelko oli Trumpin ase myös tiistaina käydyissä kongressin välivaaleissa. Hän pelotteli kannattajiaan Keski-Amerikasta kohti Yhdysvaltain rajaa tarpovien rikollisten invaasiolla ja uhkasi, että heitä tarvittaessa ammutaan.
Trump väitti myös voivansa kumota Yhdysvalloissa syntyneiltä oikeuden saada automaattisesti kansalaisuus. Sen takaa perustuslain 14. lisäys, joka on ollut voimassa vuodesta 1868. Presidentin tämäkin väite oli täyttä potaskaa.
Takuutyylillään Trump vaikutti ehkä ratkaisevasti siihen, että välivaalit menivät hänen ja republikaanien kannalta kohtuullisesti. Republikaanit menettivät edustajainhuoneen enemmistön, mutta vahvistivat asemiaan senaatissa.
Vaalituloksesta voi tehdä johtopäätöksen, että jos ja varmaankin kun Trump on ehdolla vuoden 2020 presidentinvaaleissa, häntä on vaikea voittaa. Trumpin innokkain kannattajakunta uskoo näköjään mitä tahansa, mitä sille väittää, ei väliä, totta vai valhetta.
Trumpin asemia vahvistaa myös se, ettei demokraateilla ole ainakaan tällä hetkellä hänelle selkeää vaihtoehtoa. Yksi mahdollisuus on entinen varapresidentti Joseph Biden, joka tunnetaan terävästä kielestään.
Seuraavina kahtena vuonna Yhdysvaltain sisäpolitiikassa on luvassa sitä samaa mitä kaksi kulunutta vuotta, ehkä vielä enemmänkin.
Edustajainhuoneen enemmistön saavat demokraatit pystyvät grillaamaan Trumpia vaatimalla häntä julkistamaan veroilmoituksensa ja aloittamalla uusia tutkimuksia Trumpin Venäjä-yhteyksistä.
Edustajainhuone voi nostaa presidenttiä vastaan virkasyytteen, joka voi äärimmillään johtaa presidentin erottamiseen. Viralta panoon tarvitaan kuitenkin senaatissa kahden kolmasosan enemmistö.
Trump otti vastavetona varaslähdön erottamalla oikeusministeri Jeff Sessionsin, joka aiemmin jääväsi itsensä ministeriön alaisuudessa toimivan erikoissyyttäjä Robert Muellerin toimien valvonnasta.
Sessionsin tilalle Trump nosti oman kannattajansa, joka voi kiusata Muellerin tutkimuksia leikkaamalla hänen budjettiaan ja rajoittamalla hänen valtuuksiaan. Trump voi myös erottaa Muellerin, mutta sillä presidentti kaivaisi jo verta nenästään.
Trumpin reagointi vaalitulokseen osoitti, ettei hän aio mennä itseensä. Hän lienee valmis tekemään mitä tahansa voittaakseen presidentinvaalit. Edessä voi olla kuusi eikä vain kaksi vuotta.