9. komppania tulee ensi-iltaan
huomenna perjantaina.
Oulu Myös Suomen tunnetuimmalla stunt-miehellä Reijo Kontiolla on perhosia vatsanpohjalla ennen työsuoritusta. Kontion mielestä pelko on ehdoton edellytys temppujen tekemiselle. Oikea määrä pelkoa takaa sen, että kaikki menee hyvin.
"Ihmisen turvajärjestelmä on sellainen, että pelko pistää ihmisen käyntiin. Itsesuojelutoimet sekä psyykessä että fyysisesti lähtevät liikkeelle paljon tarkempana ja herkempänä kaikelle", Kontio toteaa.
Lahtelaisen Reijo Kontion tie näyttelijän tuuraajaksi kävi teatterin ja kirkon kautta. Teatterivaikuttaja Yrjö Juhani Renvall houkutteli Kontion aikanaan harrastajateatteriin, eikä hän unohtanut näyttämöä edes nuoriso- ja rippikoulupappina toimiessaan.
Lopulta papin työ ja teatteri opetustöineen alkoivat syödä toisiaan, ja seurakunta sai jäädä. Valinta ei ole kaduttanut.
"Teen papin töitä koko ajan. En tosin enää leipäpappina, mutta teen toimituksia ja pidän jumalanpalveluksia kun ehdin. En tiedä, kuinka tyytyväinen olisin, jos olisin jatkanut seurakunnassa. Olisin varmaan rovasti", Kontio miettii.
Kontio on aina ollut liikunnallinen. Teatterissakin entistä telinevoimistelijaa kiinnosti erityisesti sen fyysinen puoli, kuten rituaalinen teatteri. Hän myös opetti akrobatiaa ja sirkusaineita.
"Siitä se lipsahti aika luontevasti tähän stuntti- ja elokuvamaailmaan. Vuodesta 1993 lähtien olin mukana suomalaisissa elokuvissa, vähitellen alkoi tulla keikkoja myös ulkomaille."
Kontion elannon vakiinnutti vuodesta 1998 lähtien kuvattu tv-sarja Yllytyshullut, johon hänet pestattiin stunt-koordinaattoriksi ja turvapäälliköksi. Nykyään puolet työajasta vierähtää Viroon perustetun stunt-alan yrityksen parissa.
Vuosien mittaan temppuilu on vaihtunut yhä enemmän suunnitteluksi ja neuvotteluksi. Stunt-koordinaattorina Kontio käy läpi elokuvan käsikirjoituksen ja tekee sen pohjalta niin sanotun stunt breakdownin, eli luetteloi kohtaukset, joissa tarvitaan stunt-näyttelemistä tai näyttelijän turvaamista.
Sopimusneuvotteluiden jälkeen Kontio palkkaa tarvittavan henkilökunnan. Oman firman viiden stunt-miehen lisäksi on käyttöä monenlaisille erikoisosaajille, kuten rallikuskeille. Oulussa parhaillaan filmattavaan saksalaiselokuvaan tarvittiin miespuolinen kaunoluistelija.
"Kuvauspaikalla olen yleensä ohjaajan ja kuvaajan vieressä, ja ohjaan toimintakohtauksen. Silloin olen vastuussa sekä tilanteesta taiteellisesti että turvallisuudesta kokonaisuudessa. Jälkitöihin taas pyydetään mukaan leikkaamaan kohtauksia, joita olen ollut tekemässä."
Huomenna perjantaina ensi-iltansa saavassa venäläis-suomalaisessa yhteistuotannossa 9. komppania Kontio on huolehtinut jälkituotantovaiheen stunt- ja efektikoordinoinnista.
"Aluksi kuvattiin tyhjää taustaa ja räjäytyksiä, ja sitten oltiin kaksi viikkoa sinistudiossa lennättämässä stuntteja. Lopuksi ne kaikki pantiin yhteen ja saatiin valtava räjähdys, josta lentää ihmisiä", hän kertoo.
"Toivottavasti siitä tulee työhöni yksi osa-alue lisää. Kymmenen vuotta sitten näytti, että se vie meiltä töitä, mutta se on vain pakottanut meitä olemaan kehityksessä mukana."
Kontion työryhmässä oli 20 ammattitaitoista venäläistä sijaisnäyttelijää, jotka olivat tottuneet tekemään kaiken itse. Heidän oli vaikea sulattaa uutta teknologiaa.
"Moneen kertaan käytiin rautalangasta vääntäen läpi, että on turvallisempaa ja lopputuloksessa paremman näköistä, kun otetaan tietokoneesta saatava apu vastaan", Kontio selvittää.
"He kokivat, että kuvauspäivät vähenevät. He ajattelivat myös omaa stunt-miehen mainettaan, kun he eivät olleetkaan oikeasti räjäytyksen sisällä. Heistä tuntui, että se on heidän ammattitaitonsa aliarvioimista."
9. komppanian tiimoilta tehtiin paljon räjähdyksiä, eikä millään tehostepaukuilla vaan armeijan räjähteillä. Myös tulipalojen tekemiseen käytettyä polttoainetta kului säiliöautolasteittain. Niinpä palovammoiltakaan ei vältytty.
Ikävät onnettomuudet sen sijaan ovat harvinaisia. Esimerkiksi näyttävissä autotempuissa ei ole sattunut koskaan mitään, koska autoihin voi rakentaa kunnolliset turvakaaret ja asentaa monipistevyöt ja kuppi-istuimet.
"Ensimmäisiä isoja autotemppujamme oli, kun ajoin Pelastajat-tv-sarjaan rekalla talon läpi. Käytimme lavasteryhmän kanssa monta päivää talon heikentämiseen ja hitsausryhmän kanssa auton vahvistamiseen, ja suunnittelimme ajoreitin niin, että siinä ei kerta kaikkiaan ollut mahdollista sattua mitään."
Joskus saattaa käydä huonosti. Kotimaisissa tuotannoissa stuntit ovat saaneet joitakin kylkiluu- ja ruhjevammoja, ja erään miehen ura loppui jalan pirstouduttua pieniksi palasiksi. Kontiolle itselleen sattui äskettäin palotapaturma, jonka takia piti turvautua ihonsiirtoihin.