Vartiointiliikkeiden tarjoamia turvallisuuspalveluja ostetaan yhä enemmän. Tavalliset kansalaiset suojaavat kotejaan ja kesäasuntojaan murtohälyttimillä ja kulunvalvontalaitteilla.
Suosittuja ovat myös lisäpalvelut, jotka lähettävät viestin matkapuhelimeen esimerkiksi tulipalosta, vesivahingosta tai rakennuksen lämpötilan muutoksesta. Hälytyksen voi ohjata joko omaan puhelimeen tai vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen.
Laitteet lievittävät
turvattomuutta
"Ihmiset kokevat turvattomuutta ja paikkaavat sitä hankkimalla teknisiä laitteita. Ristiriitaa kyllä on, sillä tähän lajiin liittyvät rikokset ovat vähentyneet lukuun ottamatta kaupoissa tapahtuvia näpistyksiä", Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen toteaa.
Myös poliisissa ollaan sitä mieltä, että todellista tarvetta raskaisiin murtohälytysjärjestelmiin ei välttämättä ole.
"Poliisin näkökulmasta ei pitäisi olla syytä hankkia valvontalaitteita. Turvattomuuden tunne johtunee siitä, että rikoksia otsikoidaan niin näyttävästi", rikoskomisario Matti Luolavirta Oulun poliisista sanoo.
Hän muistuttaa myös, että vakavista väkivallanteoista valtaosa on rikollisten välisiä yhteenottoja. Kansalaisilla ei pitäisi olla syytä huoleen.
Aika ajoin paikallisissa asuntomurtotilastoissa esiintyy piikkejä, jos alueelle iskee asuntomurtoihin erikoistunut porukka. Silti asuntoihin murtaudutaan pääsääntöisesti yhä harvemmin.
Kun huippuvuonna 1994 koko maassa tilastoitiin noin 12 500 murtoa, viime vuonna luku oli 8 000. Asuntomurtojen määrä nousi kuitenkin vuodesta 2003 kahdeksan prosenttia.
"Asunnoista viedään lähinnä kodinkoneita, jotka saadaan helposti eteenpäin kaupatuksi", Luolavirta sanoo.
Valmiisiin omakotitalopaketteihin kuuluu usein vakiovarusteena hälytysjärjestelmä. Arvokkaisiin yksityisasuntoihin hankitaan jopa teollisuuslaitosten tasoisia kulunvalvontalaitteita kameroista lähtien. Aina palveluiden oston taustalla ei vaikuta rosvojen pelko. Jos kotona sattuu vesivahinko, isoilta vaurioilta vältytään kun hälytinjärjestelmän avulla tieto kulkeutuu perille nopeasti.
Varmuuslukollakin
pärjää pitkälle
"Yleensä pyydetään vain murtohälytyslaitetta omakotitaloon. Toiseksi yleisin on palohälytin ja kolmanneksi vesivahinkoilmaisimet. Neljänneksi eniten valvotaan lämpöä lähinnä vapaa-ajan asunnoissa", Raahen Turvallisuus-Vartiointi Ky:n toimitusjohtaja Vesa Ojanlatva sanoo.
Palvelut kiinnostavat niin kaupungin ydinkeskustassa kuin maaseudullakin asuvia.
"Tuntuu, että nyt on varsinkin syrjäseuduilla kysyntä lisääntynyt. Myös vanhukset kysyvät paljon. Palveluihin voi lisätä vaikka turvapuhelimen", Vesa Ojanlatva kertoo.
Kodin suojauksen peruskokoonpanoon kuuluvat yleensä keskusyksikkö ja käyttöpaneeli. Ovikoskettimet ja tilailmaisimet laukaisevat hälytyksen.
Saatavilla on myös sireeneitä ja varoituskilpiä. Hälytinpaketin hinnat alkavat kolmesta sadasta eurosta. Lisäpalveluilla höystettynä hintaa kertyy helposti pari sataa euroa lisää.
"En sano, etteikö hälyttimiä kannattaisi hankkia. 8 000 murtoa on kuitenkin paljon. Mielelläni näkisin, että järjestelmää hyödynnettäisiin lisäämällä muitakin palveluita kuten palovaroittimia", Pänkäläinen toteaa.
"Osa kansalaisista hankkii vain murtovalvonnan, vaikka suurin osa murroista tehdään oven kautta piikillä tai koukulla. Hyvin moni murto estettäisiin jo pelkällä varmuuslukolla", Aku Pänkäläinen muistuttaa.