Ikäkriisi on pysäkki, jolle ihminen seisahtuu miettimään mennyttä elämäänsä ja tuskailemaan, mitä kaikkea olisi pitänyt jo saavuttaa. Helen Fieldingin Bridget Jones ei kaunistele päiväkirjassaan.
"Hmph. Heräsin tosi tympääntyneenä. Päälle päätteeksi syntymäpäivääni on enää kaksi viikkoa, ja silloin joudun kohtaamaan silmästä silmään sen tosiasian, että taas on kulunut kokonainen vuosi, jonka aikana kaikki muut paitsi minä ovat menneet naimisiin ja muuttuneet leuhkoiksi ja tekevät nyt lapsia - plop plop plop niitä syntyy joka puolella - ja ansaitsevat satojatuhansia ja etenevät aina yhteiskunnan huipulle saakka, kun taas itse ajelehdin vailla peräsintä ja miestä epäonnistuneesta suhteesta toiseen ja urani polkee paikallaan."
Ikäkriisin kourissa pitäisi kuulemma lukea elämäkertoja ja verrata taaperrustaan jonkun muun kohtaloon. Helpommallakin pääsee. Netistä saa napin painalluksella listan siitä, mitä kuuluisuudet ovat ehtineet samassa ajassa.
Minun iässäni Mark Twain julkaisi ensimmäisen novellinsa ja H. C. Andersen satukirjansa. Donald Trump ruinasi pankiltaan 80 miljoonan dollarin lainaa hotellin ostoon ja Bill Gatesista tuli miljardööri nuorimpana ihmisenä koskaan. Hank Williams otti oudiin huumeita ja viinaa ja fyysikko Armand H. L. Fizeau mittasi valonnopeuden. Vai niin.
Täytin juuri 30. Lähipiirin suureksi riemuksi olen nyt - MUAHHAHHAA - lähempänä neljääkymmentä kuin kahtakymmentä. "Muistatko vielä niitä aikoja, kun peiliin vilkaistessa näytettiin koulutytöiltä?" vanhan ystävän lähettämän kortin kannessa kysyttiin. Teksti jatkui sisäliepeessä: "Siihen aikaan tiedettiin, miten peilit on valmistettava."
"Tik tak tik tak", matki biologisia kelloja toisen vanhan ystävän mies, kun pian perässä seuraavat entiset teinitytöt halasivat ennen kakunsyöntiä.
Kaikki onnittelivat, rakkaimmat antoivat lahjoja ja jokaikinen kysyi, miltä se nyt tuntuu.
Hyvältä. Ainakin jos vertaa edelliseen rajapyykkiin.
Kymmenessä vuodessa elämästä ovat tasoittuneet raivokkaimmat kriisit, epävarmuus, maailmantuska ja ehdoton mustavalkoisuus. Jatkuvat romahdukset aallonharjalta aallonpohjaan olivat nekin ihania, mutta kovin kuluttavia.
Aikuisena tietää, mitä haluaa, ja voi tehdä, mitä tykkää. Päähän on hiipinyt tieto omista vahvuuksista ja arvoista. Jatkuva pennin venyttäminen on vaihtunut säännöllisiksi tuloiksi, kroppa ei ole vielä alkanut pahasti rapistua eikä naama rypistyä kuin erikoistehosteissa, omat vanhemmat ovat hyvissä voimissa ja huolenaiheet oikeastaan olemattomat. Sitä paitsi 30 ruususta tulee tajuttoman iso kimppu.
Parhaimmassa tapauksessa iällä ei ole mitään väliä, ennen kuin joku kysyy sitä. "36", vastasi yksi ympärillä olevista riemastuttavan ikinuorista, roolimalleiksi lukemistani nelikymppisistä, pysähtyi hetkeksi laskemaan päässään ja huomasi, että lukema oli jo melkein kymmenen vuotta vanha.