Ammatillisten näyttötutkintojen suorittaminen ei välttämättä edellytä minkäänlaisia kursseja, eikä kurssin suorittaminen puolestaan takaa tutkinnon läpimenoa. Tämän huomasivat muun muassa ne Oulussa viime vuonna järjestetyn audiovisuaalisen viestinnän kurssin 15 opiskelijaa, joista yksikään ei läpäissyt keväällä koulutuksen päätteeksi järjestettyä ammattitutkintoa. Tutkinnon suorittaminen olisi tehnyt heistä media-assistentteja.
Huonoon menestykseen ei kurssilaisten mielestä ollut syynä oppilaiden heikko taso, vaan se, ettei kurssi vastannut tutkinnon vaatimuksia. Yhden lukuvuoden mittainen kurssi kuului Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitoksen aikuiskoulutuspalveluihin.
Kurssin opettajana toiminut Tommi Ruuskanen myöntää, ettei pelkkä kurssi missään tapauksessa riitäkään ammattitutkinnon läpäisemiseen vaan siihen tarvitaan myös kokemusta ja kohtuullista työharjoittelua. Tätä hänen mielestään myös korostettiin koko kurssin ajan.
Opiskelijat eivät ole aivan samaa mieltä. Vielä näyttötöitä tehdessä heitä rohkaistiin siihen malliin, että töiden taso vaikutti kelvolliselta. Lopputulos oli kuitenkin se, että vain yksi kurssilaisista sai kolme osiota neljästä läpi ja muut vain yhden tai ei sitäkään. Parhaiten menestyneellä oli jo alan kokemustakin.
Koulutus ja tutkinto
eri järjestäjien
Koulutuksen järjestäjä oli eri kuin tutkinnon järjestäjä (Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus). Ruuskanen myöntää, että tutkinto oli yllättävän vaativa ja parhaillaan itse asiassa tutkitaan, voisiko joku muu taho ottaa sen vastaan, jolloin voitaisiin verrata, oliko se jopa liian vaikea. Ruuskasen mukaan on hyvin tavallista, että näyttötutkintoja ei saada kerralla läpi.
Hän rohkaiseekin opiskelijoita täydentämään töitään ja yrittämään uudestaan. Toistaiseksi opiskelijat eivät kuitenkaan ole saaneet varmaa tietoa siitä, voiko tutkinnon uusia ja jos niin milloin. "Ajankohta on kiinni tutkinnon järjestäjästä ja nyt on kesälomakausi. Asia selviää varmasti elokuun aikana", uskoo Ruuskanen.
Kurssilaiset
valittavat eteenpäin
Töiden täydentäminen ei opiskelijoiden mukaan käy aivan tuosta vaan, koska asiantuntemus ei parin kuukauden aikana ole juurikaan kasvanut. Toisaalta tutkinnoista saadusta palautteesta ei käynyt ilmi, mikä töissä oli vikana.
"Yleensä niistä vain todettiin, etteivät ne olleet ammattimaisia", kertovat kurssilaiset Harri Kontio ja Tiia Junna.
Kurssilaiset aikovat valittaa ainakin audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnalle, tarvittaessa muuallekin.
Tutkinnon reputtaminen tiesi myös sitä, etteivät alle 25-vuotiaat kurssilaiset ole oikeutettuja työttömyyspäivärahaan, ellei heillä sitten ollut jotain toista ammattitutkintoa. Työmarkkinatukea varten on viiden kuukauden odotusaika.
"Opintotukeakaan ei ole enää kesäkuun jälkeen myönnetty, eikä edes sosiaalitoimisto katsonut asiaa tarpeeksi kiireelliseksi", kertoo Kontio. Jatkossa tilanne hänen osaltaan helpottuu, koska Kontio on saanut opiskelupaikan Oulun ammattikorkeakoulun viestintälinjalta.
Vastaavia kursseja on PAO:lla järjestetty jo useana vuonna, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun siihen oli liitetty ammattitutkinnon suorittaminen. Sellaisena sitä myös markkinoitiin. Osallistujilta ei periaatteessa edellytetty alan kokemusta lainkaan.
Tänä syksynä systeemiä on muutettu. Kursseja järjestetään kaksi, joista toinen on tarkoitettu vähän tai ei lainkaan kokemusta omaaville ja siinä tuntimäärää on nostettu viime lukuvuoden 900:sta 1 400:aan.
Toinen kurssi on jo vankan ammatillisen kokemuksen omaaville ja sen tuntimäärä on vain 300.
Ammatillisen näyttötutkinnon voi suorittaa, vaikka ei olisi saanut minkäänlaista varsinaista koulutusta, jos on muutoin saanut hankituksi vaadittavan ammatillisen pätevyyden.