Kun humanisti siirtyy yliopistosta työmarkkinoille, hänen kannattaa valmistaa itseään työelämän vaatimuksiin. Pelkät opinnot eivät usein riitä työtä hakevalla.
Humanististen erityisalojen toiminnanjohtaja ja Akavan tuore varapuheenjohtaja Salla Luomanmäki korosti tiistaina Oulun yliopistolla Humanistiura-tapahtumassa, että jo opiskeluvaiheessa kannattaa valmentaa itseään työmarkkinakelpoiseksi.
"Kun pääsee siihen työhaastattelutilanteeseen, on osattava tuoda itsestään esiin paitsi oman koulutuksensa vahvuudet, tietyt taustasta riippumattomat työelämätaidot kuten viestintä, kieli- ja tietotekniikkataidot", Luomanmäki sanoo.
Arvokasta kokemusta
ylioppilaskunnasta
Humanistiura-tapahtumaan osallistunut, seitsemättä vuotta Suomen ja Skandinavian historiaa opiskeleva Alma Tuiskula sanoo, että jo opiskeluaikana kannattaa tehdä muutakin kuin vain opiskella.
"Minä toimin aktiivisesti opiskelijajärjestöissä, mistä on varmasti hyötyä. Aikaisemmin olin mukana Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa, ja se oli arvokas kokemus", Tuiskula sanoo.
Hän aikoo valmistuttuaan arkistoalalle todennäköisesti valtionhallintoon. Työn saantiin hän suhtautuu luottavaisesti, koska hänen alaltaan jää eläkkeelle ihmisiä kovaa vauhtia.
Avarakatseisuutta
tarvitaan lisää
Humanistisilla aloilla podetaan jonkinlaista työvoiman tarjonnan ja tarpeen kohtaamattomuuden ongelmaa. Monet alat potevat työvoimapulaa, mutta niissä ei tahdota löytää osaajia poikkeavilta koulutusaloilta, kuten humanistien keskuudesta.
"Itse kun olen historioitsija ja humanisti, tunnen sen alan parhaiten. Ekonomi rekrytoi helpoimmin ekonomin ja insinööri insinöörin. Eri koulutuksia ei tunneta välttämättä kovin hyvin. Työhönottoon pitäisi saada nykyistä enemmän avarakatseisuutta", Luomanmäki huomauttaa.
Hän sanoo, että koulutuksen arvostus ja ammatin arvostus kulkevat käsi käsi kädessä, ja arvostetut ammatit ovat yleensä myös hyvin palkattuja.
Jäsenistöön jalkautuminen tärkeää
Humanistisista aineista valmistuneet alkavat yleensä löytää oman paikkansa työmarkkinoilla kolmannen vuoden jälkeen. Sitä ennen työsuhteet ovat useimmilla määräaikaisvoittoisia.
"Humanisteilla tämä asettuminen kestää hieman pidempään kuin muilla aloilla, mutta onneksi se tasoittuu viiden vuoden jälkeen. Puhun nyt muista kuin opettajiksi lähtevistä, sillä se tiehän on selvä", Luomanmäki huomauttaa.
Luomanmäki valittiin viime viikolla Akavan varapuheenjohtajaksi, ja hän on liiton historian ensimmäinen nainen tässä tehtävässä. "Koska viime keväänä liitossa vaihtui puheenjohtajaksi Matti Viljanen ja meillä on uusi strategia, totta kai sitoudun omassa toiminnassani siihen", Luomanmäki sanoo.
Hän kehuu strategiaa siitä, että se sisältää kouriintuntuvia jäsenistön suuntaan jalkautuvia tavoitteita sen lisäksi, että lupaa yleistä menestystä ja turvaa jäsenilleen.
"Edustan itse naisvaltaisia erityisaloja, joissa on paljon korkeasti koulutettuja julkisen sektorin naisia. Työtä pitää kannustaa eli korvata näillä aloilla nykyistä enemmän osaamisen suoriutumisen mukaan", Luomanmäki vaatii.
Tärkeä teema tuoreelle varapuheenjohtajalle on lisäksi järjestäytymisasteen nosto yhteiskunnassa vallitsevien itsekkäiden ja yksilökeskeisten arvojen vastapainoksi.