Presidentti Urho Kekkonen teki vuonna 1975 kuvanveistäjä Kimmo Pyykön ateljeessa naisfiguurin, jonka nimeksi hän antoi Niin on, jos siltä näyttää. Sanonta on alunperin italialaiskirjailija Luigi Pirandellon teoksesta, joka käännettiin suomeksi tuolla nimellä.
Sanonnan käyttökelpoisuutta voi sovitella tällä viikolla julki tulleeseen, pääministeri Juha Sipilää (kesk.) koskevaan uuteen jääviysepäilyyn. Epäily koski sitä, edistikö Sipilä viime vuonna sukulaistensa osin omistaman Chempoliksen bisneksiä Intian-matkallaan ja vaikuttiko hän Fortumin Chempolis-sijoitukseen.
Näyttää siltä, ettei. Hyvä näin. Melkoinen mylläkkä asiasta kuitenkin taas nousi. Aina kun tällainen epäily liitetään ministeriin ja etenkin pääministeriin, asia ei näytä hyvältä, onpa siinä sitten pihviä paksummin tai ohuemmin.
Pääministeriin liitettiin jääviysepäily jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä. Terrafameen liittyvä, Chempolista ilmeisesti painavampi tapaus on eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavana.
Voikin kysyä, onko pääministeri tutustunut esteellisyyssäännöksiin riittävällä huolellisuudella. Yksi tapaus menee vielä tottumattomuuden piikkiin, mutta kaksi ei enää. Virheitä tekevät kaikki, mutta samaa virhettä ei kannattaisi toistaa.
Sipilän ympärillä on riittänyt kohinaa viime aikoina muutenkin. Vielä vaalien alla Sipilän pinta oli teflonia, ja media kohteli häntä silkkihansikkain. Pääministeriaikana hänkin on alkanut ryvettyä. Tämä ei ole sinänsä mitään uutta eikä yllättävää. Pääministeriys on kuluttavaa.
Ei ole sinänsä kummallista, että tällaisia esteellisyysepäilyjä on päässyt syntymään. Syy on miljonääri Sipilän liikemiestausta. Kun tämä on tiedetty, voi kysyä, miksi jääviysepäilyjä on päästetty syntymään.
Kun mahdollinen ongelma on ollut tiedossa, se olisi ollut mahdollista hoitaa nähtyä paremmin. Kohut olisivat olleet helposti ennalta estettävissä noudattamalla esteellisyyssäännöksiä vielä lain kirjaintakin pidemmälle. Silloin ei olisi noussut edes epäilyjä.
Esteellisyyskohut oikeuttavat kysymyksen, oliko Sipilän järkevää ottaa salkkuunsa valtionyhtiöiden omistajaohjausasioita. Pääministerin työtaakka on muutenkin riittävä. Kutakuinkin jokainen omistajaohjauksesta vastannut ministeri on joutunut erilaisten kohujen keskelle ilman Sipilän kaltaista taustaakin.
Vastuu esteellisyyden ilmoittamisesta kuuluu hallintolain mukaan (pää)ministerille itselleen. Jos ei ole varma asiasta, mikään ei estä kysymästä ylimmältä laillisuusvalvojalta oikeuskanslerilta. Ja mitä matalammalle esteellisyyskynnyksen itselleen asettaa, sitä vähemmän antaa aihetta edes epäilyille. Tämän toivoisi menneen perille viimeistään nyt.
Vaikka jääviysepäilyille ei olisikaan mitään perää, ne ovat pääministerille joka tapauksessa vahingollisia. Ne jättävät muistijäljen, josta on vaikea päästä. Vahinko on jo tapahtunut, olipa sellaiseen aihetta tai ei.
Kun niputtaa yhteen Terrafamen, Yleisradio-kohun ja Chempoliksen, ei voi olla kysymättä, onko pääministeri Sipilällä lähipiirissään ”kuiskaajia” tai jos onkin, kuunteleeko hän heitä.
Poliittiset avustajat ovat myös sitä varten, että he purkavat kulisseissa ”miinoja” ministerin tieltä. Keskustapuolueessa on perinteisesti ollut tarkkavainuisia avustajia, esimerkiksi Timo Laaninen. Missä he ovat nyt?
Näiden lisäksi joulun alla oikeuskansleri Jaakko Jonkka, kannanotoissaan perivarovainen virkamies, purki Helsingin Sanomissa huoltaan siitä, että hallitus on jyrännyt hänen yrityksiään korjata ongelmallisia lakiesityksiä.
Olisin yllättynyt, jos loppujen lopulta osoittautuisi, että Sipilä olisi ollut kummassakaan tapauksessa esteellinen. Tällaiset kohut vievät kuitenkin huomiota ja energiaa tärkeämmiltä asioilta. Siksi kohuille ei kannattaisi antaa aihetta.
Tiedotusvälineitä on helppo syyttää jääviyssopan keittämisestä. Media kuitenkin tarttuu ja sen pitääkin tarttua tällaisiin aiheisiin. Se jos mikä kuuluu vallan vahtikoiran rooliin.
Vaikka Sipilällä ei olekaan tyypillistä poliitikkotaustaa, häntä käsitellään samojen periaatteiden mukaan kuin muitakin vallankäyttäjiä. Jokainen riippumaton tiedotusväline tekee sen totta kai omalla tyylillään.
Pääministeri on 24/7 -julkisuusmyllyssä, vaikka se saattaa jurppia etenkin hänen kotiseudullaan. Se vain kuuluu pelin henkeen.
Kolumni