Pel­kääk­kö nää am­bu­lans­sia?

Sairaankuljettajilla on harvemmin varaa tuhrata aikaa ruuhkassa seisomiseen, sillä määränpäässä odottavalle muutamat sekunnitkin voivat olla - sanan varsinaisessa merkityksessä - elintärkeitä.

Raksilan kadut käyvät kapeiksi, kun Kärppien peli päättyy. Sairaankuljettaja Timo Sassi korostaa rauhallisen ajon merkitystä joka tilanteessa. <br>"Vaikka kiire onkin, tärkeintä on päästä turvallisesti perille."
Raksilan kadut käyvät kapeiksi, kun Kärppien peli päättyy. Sairaankuljettaja Timo Sassi korostaa rauhallisen ajon merkitystä joka tilanteessa. "Vaikka kiire onkin, tärkeintä on päästä turvallisesti perille."
Raksilan kadut käyvät kapeiksi, kun Kärppien peli päättyy. Sairaankuljettaja Timo Sassi korostaa rauhallisen ajon merkitystä joka tilanteessa. "Vaikka kiire onkin, tärkeintä on päästä turvallisesti perille."
Kuva: Kontiainen Jarmo

Sairaankuljettajilla on harvemmin varaa tuhrata aikaa ruuhkassa seisomiseen, sillä määränpäässä odottavalle muutamat sekunnitkin voivat olla - sanan varsinaisessa merkityksessä - elintärkeitä.

Oulun palolaitoksen sairaankuljettajien mukaan oululaiset osaavat pääsääntöisesti antaa tietä hälytysajoneuvolle.

Sairaankuljettaja Timo Sassi painottaa, että hälytysajoneuvoa ei kannata säikähtää. Muiden autoilijoiden liika varovaisuus ja äkkijarrutukset voivat haitata sairaankuljettajien työtä.

"Esimerkiksi ahtaassa liikenteenjakajassa hälytysajoneuvo ei välttämättä mahdu ohittamaan. Silloin autoilijan ei pidä turhaa jarrutella, vaan jatkaa matkaa kunnes tilaa väistämiseen on enemmän", Sassi neuvoo.

Sassi muistuttaa myös siitä, että usein liikkeellä on kaksi sairaankuljetusautoa.

"Autoilija saattaa antaa tietä ensimmäiselle, mutta ei huomaa perästä tulevaa autoa."

Varsinaista välinpitämättömyyttä hälytysajoneuvoja kohtaan näkyy liikenteessä harvemmin. Sairaankuljettajien mukaan uteliaita ambulanssien perässä roikkujia on silloin tällöin. Kaikista ikävämpiä kuitenkin ovat ne teiden sankarit, jotka haluavat ajaa kilpaa ambulanssien kanssa.



Raksilan ruuhkapiikit hidastavat


Oulun paloaseman sairaankuljetukseen tulee noin 16 000 hälytystä vuositasolla. Ambulansseille siis kertyy keskimäärin nelisenkymmentä lähtöä vuorokauden aikana.

Virka-aikana hälytysvalmiudessa on kolme perustason yksikköä ja hoitoyksikkö. Virka-ajan ulkopuolella perustason yksiköitä on yksi vähemmän. Kiireellisimpiin kuljetuksiin lähetetään ensisijaisesti hoitoyksikkö.

Raksilassa sijaitseva pelastuslaitos on maantieteellisesti hyvällä paikalla.

"Tästä on lyhyet ja hyvät liikenneyhteydet jokaiseen kaupunginosaan", sairaankuljetusmestari Olli Hasari toteaa.

Yksiköiden liikkeellelähtö ei kuitenkaan ole aina täysin ongelmatonta.

"Viikonloppuisin markettien puolella liikenne on ruuhkaista. Myös Kärppien pelin jälkeen liikenne on lyhytaikaisesti tukossa", Hasari kertoo.

Pelastuslaitoksen autojen etenemistä ruuhka-aikaan helpottaa liikennevalojärjestelmä, joka antaa hälytysajoneuvoille risteyksissä vihreää valoa.

Käytännössä kaikki pelastuslaitoksen käyttämien pääreittien liikennevalot on liitetty järjestelmään.

Hälytysajoon lähtiessä kuljettaja valitsee kosketusnäytöltä, missä suunnassa kohde on, ja tietokone lähettää tiedon liikennejärjestelmään. Reilun vuoden verran käytössä ollut järjestelmä saa kehuja sairaankuljettajilta.

"Se on nopeuttanut liikkumista ja vähentänyt tarvetta ajaa päin punaisia", Sassi sanoo.

Järjestelmästä huolimatta liikennevalot eivät kuitenkaan aina pala vihreänä sairaankuljettajillekaan.

"Punaisia päin ei ikinä ajeta vauhdilla. Ennen kuin risteyksestä mennään läpi, pitää varmistaa, että kaikki muut ovat huomanneet hälytysajoneuvon", Sassi kertoo.

Ilmoita asiavirheestä