Pelialan yritystoimintaa Oulun alueelle virittelevän Elvi-projektin seminaarisarja avattiin keskiviikkona. Aloitusseminaarissa käytiin keskustelua pelialan rahoituksesta, joka on perinteisesti niputettu samaan syssyyn audiovisuaalisen alan rahoituksen kanssa. Rahaa on perinteisesti ollut saatavilla Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen ja Suomen elokuvasäätiön kautta.
Julkisen rahan saaminen vaatii yrittäjältä hyvän idean ja huolellisesti laaditun hakemuksen, mutta myös alan tuntemusta, jotta osaa yleensä lähestyä oikeita tahoja.
Esimerkiksi viisivuotinen Media Plus -ohjelma on myöntänyt tukea yrityksille neljän toimintavuotensa aikana. Ohjelman tarkoituksena on tukea eurooppalaisen audiovisuaalisen alan kilpailukykyä elokuvien, tv-ohjelmien ja uuden median osalta. "Uusmedia tarkoittaa minulle käytännössä peliteollisuutta", sanoo Media Deskin Kerstin Degerman.
Mahdollisten projektien kirjo on suuri. Projektit voivat olla pelejä, viihteellisiä opetusohjelmia tai vaikka online-animaatioita.
"Media Plus -ohjelman tarkoituksena on tukea sisältöä, ei teknologiaa. Se on myös tarkoitettu kansainvälisille projekteille, jolloin kaikki tv-sarjat eivät välttämättä saa tukea, mutta pelit ovat lähtökohtaisesti kansainvälisille markkinoille suunnattuja. Tuki on myös tarkoitettu kehitykseen, ei tuotantoon. Demo voidaan tehdä, mutta markkinointikuluja ei voida maksaa", Degerman huomauttaa.
Tukimalli muuttumassa
Tuen myöntämisessä on ehtoja, ja niiden täyttämisessä voi olla vaatimuksia. Yrityksen pitää olla vähintään vuoden vanha ja sillä pitää olla referenssejä edellisen kahden vuoden ajalta, esimerkiksi valmis tuotanto. Sisällön luonne määrää myös.
"Remedy haki aikoinaan Max Paynelle tukea, mutta se vedettiin viime tingassa pois, koska arveltiin lopputuloksen olevan liian väkivaltainen. Harmi", sanoo Degerman. Uusi Media Plus -haku käynnistyy syksyllä.
Sinnikkyyttä tarvitaan yrittäjältä, sillä tukea varten tarvitaan vaikuttava liitenippu kaupparekisteriotteesta tilinpäätökseen sekä huolella täytetty 50-sivuinen hakemus.
Moni päätös kaatuukin puutteelliseen hakemukseen, sanoo Leena Laaksonen opetusministeriöstä.
Opetusministeriön myöntämä tuki on ollut vaikeasti lähestyttävää, sillä digisisällöntuotannon rahoitus on ollut tähän asti suunnattu yksittäisten tuotantojen sijasta digisisällön rakenteelliseen kehittämiseen eli esimerkiksi eri kulttuuriaineistojen digitalisoitumiseen. Usein hakija ei aivan tiedä, mihin tarkoitukseen rahaa voidaan myöntää.
"Nyt on murros menossa. Tavoitteena on tukea jatkossa enemmän tuotantoja kuin infrastruktuuria, eli opetusministeriön tukea voidaan myös käyttää tuotantojen suunnitteluvaiheen tukemiseen. Tavoite on myös nostaa rahallisesti pottia muutamia satoja tuhansia, ehkä kaksin-kolminkertaiseen nykyisestä", Laaksonen linjaa.
Uusi toimintamalli on tarkoitus lanseerata syksyllä ja käynnistää ensi vuoden alusta.