Stiga playoff -jääkiekkopeli on klassikkojoululahja, jonka iso paketti on saanut monen pikkupojan kasvoille leveän hymyn. Usein peli on kuitenkin jäänyt komeroihin pölyttymään parin kinkunsulattelumatsin jälkeen. Kalle Moilasen ja Markus Niirasen Stigoille näin ei ole käynyt. He ovat pöytäjääkiekkoilijoita.
Moilasen ja Niirasen lisäksi Oulussa on kolmisenkymmentä aktiivista tikkujen pyörittäjää. Vuonna 1999 ydinjoukko perusti Oulun Pöytäjääkiekkoilijat ry:n. Niiranen on yhdistyksen puheenjohtaja ja Moilanen varapuheenjohtaja.
Yhdistys pyörittää viidettä vuotta Oulun liigaa, jossa pelataan kauden aikana kymmenen turnausta. Tulosten perusteella pidetään yllä rankingia. Kauden päätteeksi liigan parhaalle ojennetaan pokaali, mutta muita palkintoja ei ole - eikä liioin osallistumismaksujakaan.
"Rahaturnaukset menisivät liian totisiksi ja sitä paitsi niissä kävisi aina vain muutama tyyppi kahmimassa palkinnot. Kyllä tästä saa kiksit ilman rahaakin", kaksi kertaa Oulun mestaruuden voittanut Moilanen sanoo.
Oulun Pöytäjääkiekkoilijoiden alaisuudessa pelaa tällä hetkellä kaksi seuraa, Sähkön pelaajayhdistys SPY ja Kiekko-Lampaat.
"Käytännössä seurat ovat kaveriporukoita ja kaikki pelaajat kuuluvat samaan isoon sakkiin", Kiekko-Lampaita edustava Moilanen sanoo.
Sikamaskotilla varustetussa SPY:ssä pelaava Niiranen kuitenkin paljastaa totuuden: "Seurojen välillä on jatkuvaa siat vastaan lampaat -naljailua".
Pöytälätkähirmujen mukaan sorminäppäryys ei yksin ratkaise tiukkoja otteluita.
"Pianon tai kitaran soitosta ei ole haittaa, mutta kyllä tärkeintä on pääkopan kestävyys", Moilanen toteaa ja kertaa todisteeksi marraskuun Oulun turnauksen tapahtumia.
"Kohtasimme finaalissa, eikä Markus ollut koskaan voittanut minua. Ennen peliä hän oli laput silmillä kuin ravihevonen, eikä tiennyt tästä maailmasta mitään." Niiranen voitti ottelun maalein 2-1.
Myös oikealla jääkiekolla on yllättävän paljon yhtäläisyyttä pöytälätkän kanssa, vaikka hyvän pelaajan ei tarvitsekaan olla kiekkofani.
"Jääkiekosta on se hyöty, että tuntee lajin ja osaa arvioida vastustajan pelityyliä", Niiranen analysoi.
"Kyllä tämä vaatii aivan samanlaista pelisilmää kuin isommissakin peleissä", Moilanen vahvistaa.
Oulun aktiivipelaajien keski-ikä asettuu 30 vuoden paikkeille. Tämä herättääkin kysymyksen, mikä saa aikuiset miehet tarttumaan yhä uudelleen pikkupelaajien ohjaimiin?
"Parasta on tunnelma ja jännitys pelitilanteessa. Ja toisen voittamisesta saa paljon energiaa", 33-vuotias Moilanen sanoo.
Myös Niiranen nimeää innoittajakseen kilpailuvietin, mutta myös tiukkojen otteluiden tarjoamat haasteet ja itsensä kehittämisen. Lisäksi hänellä on tapana seurata tarkkaan muiden peliesityksiä kauden mittaan ja ylläpitää tilastoja.
"Tämä on hauskaa vaihtoehtotoimintaa", Niiranen kiteyttää.
Oulun kiekkoilijoilla ei ole omaa pelitilaa ja liigaturnaukset on järjestetty viime vuosina yliopiston tiloissa. Niirasen ja Moilasen unelmana onkin, että Ouluun saataisiin joskus vakiopelipaikka, eräänlainen "Oulun pöytälätkäareena".
Yliopistolla, salissa KO 150 pelataan myös ensi lauantaina Oulun Pöytäjääkiekkoilijoiden järjestämä kansallinen ranking-turnaus. Se on oululaisille näytönpaikka, sillä kansallisella huipputasolla ei ole vielä tullut mittavaa menestystä. Oululaisista parhaiten SM-tasolla on pärjännyt Moilanen, joka oli vuosina 1999 ja 2000 Suomen rankingin 13. ja kolkutteli jo maajoukkueen portteja.
Merkit tulevaan oululaismenestykseen ovat kuitenkin hyvät, sillä viime vuonna tulokassarjan SM-voiton vei SPY:tä edustava Mikko Kaski.
KATSO VIDEO: