Pelissä Suo­mi-kie­kon us­kot­ta­vuus

Perjantaina Slovakiassa alkavat jääkiekon MM-kisat ovat tärkeä näyttöpaikka paitsi Leijonille myös koko suomalaiskiekkoilulle. Menestyspuntarissa on Suomi-kiekon uskottavuus.

Helsinki Perjantaina Slovakiassa alkavat jääkiekon MM-kisat ovat tärkeä näyttöpaikka paitsi Leijonille myös koko suomalaiskiekkoilulle. Menestyspuntarissa on Suomi-kiekon uskottavuus.

Suomi on kahdessa edellisessä MM-turnauksessa pudonnut jatkosta ennen mitalipelejä. Päävalmentaja Jukka Jalosella ei oikein olisi varaa kolmanteen peräkkäiseen puolivälieräpaikkaan.

MM-menestyksellä on kauaskantoisempiakin seurauksia, sillä vuosien 2012 ja 2013 MM-turnaukset järjestetään jaettuina kisoina Suomessa ja Ruotsissa.

Vaikka ensi vuoden turnauksen tiistaina alkanut lipunmyynti vetää kuin itsestään, menestys MM-Slovakiassa rauhoittaisi. Kotikisoissa lajin saama julkisuus on tapissaan.

- Suomi on Kanadan jälkeen maailman toiseksi kovin jääkiekkomaa, kun mitataan lajin näkyvyyttä ja kiinnostavuutta kotimaassaan, SM-liigaseura Jokerien toimitusjohtaja Jarmo Kekäläinen näkee.

Kerran vielä

Vielä omiin kisoihinsa Suomi saa kohtalaisen vetovoimaisen, nimekkään joukkueen.

NHL:ssä elämänsä kevään pelannut Teemu Selänne vakuutteli viime vuonna olympiaturnauksen jälkeen, että maajoukkuepelit ovat siinä. Saa nähdä.

Muut Leijonia vuosikausia hinanneet johtopelaajat ovat valmiit tekemään viimeiset palveluksensa maajoukkueelle.

- On hienoa, että kaukaloon välivuoden jälkeen palaava Sami Kapanen on julkisesti puhunut halustaan pelata kotikisoissa, Kekäläinen sanoo.

Viimeistään MM-kotikisojen jälkeen kasvot maajoukkueessa vaihtuvat. Saku Koivun ja Ville Peltosen kaltaisten pelaajaikonien jäädessä sivuun tulee tyhjiö.

Sakun pikkuveli Mikko Koivu on Leijonien kapteeni MM-Slovakiassa, mutta 2013 jälkeen hänkin iältään kolmenkympin kypsemmällä puolella. Ei pelaajana ikäloppu, mutta hän kaipaa rinnalleen nuorempia kirittäjiä.

Maajoukkueeseen ei lähivuosina ole 25-30-vuotiaita pelaajia johtaviin rooleihin liikaa tyrkyllä.

- Olen ollut pitempään huolissani 1986 syntyneiden jälkeen hukatuista ikäluokista, Kekäläinen kiteyttää.

Yksilön ehdoilla

Valoa pilkahtelee. Jääkiekkoliitto on tehnyt juniorivalmennuksessa korjausliikkeen.

Valmennus kehittää nuoren pelaajan yksilötaitoja, seurajoukkueen menestys on enemmän tai vähemmän toissijaista.

- Olemme yrittäneet selvittää, mitä tapahtuu 13-14-vuotiaan juniorin päivittäisessä toiminnassa. Taitoja hiotaan siinä iässä. Kaksikymppisenä se on myöhäistä, liiton huippu-urheilujohtaja Jukka Rautakorpi sanoo.

Ruotsissa havahduttiin juniorivalmennuksen ongelmiin 2000-luvun alussa. Esimerkiksi kesän 2002 NHL-varaustilaisuuden avauskierroksella (vuorot 1-30), ruotsalaispelaajia varattiin vain yksi, suomalaisia viisi.

Sittemmin Ruotsi ehti tehdä valmennuksellisen korjausliikkeen ennen Suomea, ja NHL-seurat ovat varaustilaisuudessa tapelleet ruotsalaislupauksista.

Lupauksia paremmasta

Viime vuoden MM-kisoissa kansainvälisen läpimurtonsa tehnyt Sami Vatanen ja MM-Slovakiassa debytoiva Mikael Granlund ovat esimerkkejä paremmasta huomisesta.

Joukkueena Suomella on vahvuutensa, vaikka tähtipelaajia ei ryhmässä tuikkisikaan.

- Ilolla katsoin Suomen peliä äskettäin päättyneissä 18-vuotiaiden MM-kisoissa. Meillä oli mukana paras joukkue kymmeneen vuoteen, Kekäläinen kehuu.

Ilmoita asiavirheestä