Oulu Rajakylässä asuvat 12- ja 11-vuotiaat Minea ja Mikke Laurinolli saivat kännykät suurin piirtein kymmenvuotiaina. Matkapuhelinten tuloa edelsi perheessä pitkä periaatekeskustelu, jossa penättiin vastuullista kännykän käyttöä.
Perheen isä Aarre Katisko kertoo, että puhelimiin laitettiin
20 euron saldorajat ja lisäksi estettiin kaikkien maksullisten palveluiden käyttö. "Mielestäni lapset eivät ole vielä siinä iässä, että pystyisivät itsenäisesti harkitsemaan, mitä he kännykän kautta ostavat. Lisäksi näin vältetään mahdolliset yllätykset laskun suuruuden suhteen", hän perustelee.
Hänen mukaansa kännykät ovat turvallisuuskysymys. Niiden avulla lasten olinpaikka on aina vanhempien tiedossa. Koulupäivien aikana tosin yhteydenpito tyssää, sillä Rajakylän koululla kännykät pidetään koulupäivisin kiinni.
Vanhempiin saa tarvittaessa yhteyden pyytämällä soittoluvan opettajalta. "Pari kertaa tytöllä on saldoraja täyttynyt. Sitten odotellaan, kunnes se aukeaa".
Kalevan juttutuvan lukijoiden kokemuksista paljastuu, että vanhemmat hankkivat lapsilleen kännykän esimerkiksi esikouluun tai eka luokalle mentäessä. Osa taas saa kapulan yläluokille siirtyessä.
"Lapsemme saivat kännykät sitä mukaa, kun menivät eka luokalle. Puhelinlasku saa olla molemmilla lapsilla 20--30 euron välillä. Ongelmia ei ole tullut", nimimerkki Ihan jees sanoo.
"Evelle" sen sijaan kävi köpelömmin. "Murkkuikäisellemme laitoimme kännykän jo yli 5 vuotta sitten. Laskut ovat vaihdelleet, kunnes ne viime kesänä alkoivat olla 80--100 euroa! Järkyttyneenä niitä selvittelin".