Helsinki Aika, jolloin potilaskertomukset kulkivat paperipinkkana sängynpäädyssä potilaita liikuteltaessa, on jäämässä historiaan. Neljän vuoden sisään kaikkien terveyskeskusten ja sairaaloiden on liityttävä sähköiseen potilasarkistoon. Siitä potilastietojen pitäisi kulkea nopeasti siihen hoitopaikkaan, missä potilas kulloinkin on. Potilaat pääsevät myös itse tutkailemaan potilastietojaan vaikka kotipäätteeltään.
Myös sähköiset lääkemääräykset korvaavat vähitellen potilaan mukaan annettavat paperireseptit. Lääkärit tallettavat reseptin reseptikeskukseen, mistä mikä tahansa apteekki voi toimittaa lääkkeen potilaalle. Sähköinen lääkemääräys tulisi pakolliseksi kaikissa sairaaloissa, terveyskeskuksissa, lääkäriasemilla sekä apteekeissa neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Itsenäisten ammatinharjoittajien ei kuitenkaan tarvitsisi liittyä reseptikeskukseen.
Hallitus sopi torstaina potilastietojen sähköistä käsittelyä, arkistointia sekä sähköistä lääkemääräystä koskevien lakien sisällöstä. Presidentin on tarkoitus antaa lakiesitys eduskuntaan perjantaina.
Tietosuoja parempi kuin paperipinkassa
- Pelisäännöt on kirjattava lakiin, koska pelkällä ministeriön ohjauksella ei yhtenäistä käytäntöä yrityksistä huolimatta ole saatu aikaan, totesi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.). Hänen mukaansa suurta uudistusta on valmisteltu huolella jo vuosia ja tarkoituksena on edetä pienin askelin. Tärkeää on saada asiakkaiden luottamus ja varmistaa, että kaikki kokemukset ovat myönteisiä.
Myöhemmin hyöty potilas- ja reseptiarkistosta voidaan moninkertaistaa, kun tietoja voidaan käyttää esimerkiksi tutkimukseen, sanoo erityisasiantuntija Pentti Itkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Potilastietojen arkaluonteisuus vaatii kuitenkin tiukkaa tietosuojaa, mutta jos homma hoidetaan hyvin, sähköinen tietojenkäsittely voi taata paremman tietosuojan kuin paperitieto. Reseptikeskuksen ja potilasarkiston toiminnan eri lohkoista vastaavat Kela, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja Stakes.
Sähköinen potilasarkisto ei merkitse, että tieto kulkisi nykyistä vapaammin, sillä tietojen luovutukseen hoitopaikasta toiseen tarvitaan edelleen aina potilaan suostumus. Kela ei myöskään pääse potilastietoja hyödyntämään omaan käyttöönsä, sanoo hallitussihteeri Päivi Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Kun potilasarkisto on täydessä toiminnassa, kansalainen pääsee myös itse tutkailemaan, mitä hänen hoidostaan ja tutkimuksistaan on potilasasiakirjoihin kirjattu. Hän näkee myös, kuka hänen tietojaan on katsonut.
Sähköisen reseptin väärentäminen hankalaa
Hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä uskoo sähköisen lääkemääräyksen tuovan potilaalle monia etuja. Jos potilaan kaikki reseptit ovat reseptikeskuksessa voidaan potilaan suostumuksella perata päällekkäiset ja keskenään sopimattomat lääkkeet helposti pois joko apteekissa tai lääkärin vastaanotolla. Sähköisen reseptin lasketaan tuovan myös säästöjä lääkekustannuksiin.
Potilas voisi tarkistaa apteekissa kaikkien lääkemääräystensä voimassaolon, eikä hänen tarvitse säilytellä reseptejä piironginlaatikossa. Halutessaan potilas voisi saada myös perinteisen paperireseptin. Aina hänelle annetaan mukaan potilasohje, jossa on tiedot kaikista samalla kertaa määrätyistä lääkkeistä.
Sähköisten lääkemääräysten väärentäminen on Järvisen mukaan myös huomattavasti vaikeampaa kuin paperireseptien. Lääkärin oikeus määrätä lääkkeitä varmennettaisiin sähköisesti. Potilaalla olisi myös oikeus tietää, kuka heidän reseptejään on reseptikeskuksessa katsonut.
