Eduskunnan välikysymyskeskustelun jälkeen joutuu taas harmittelemaan sitä, ettei perussuomalaisilla riittänyt alkukesästä rohkeutta tarttua hallitusvastuuseen.
Ei ollut yllätys, että eduskunnassa keskiviikkona käyty välikysymysäänestys päättyi hallituksen eduksi. Suomessa hallitus on kaatunut välikysymykseen viimeksi 1950-luvulla. Nytkään epäluottamus ei ollut lähelläkään. Numerot olivat hallituksen eduksi 116--73.
Äänestyksen taustana oli perussuomalaisten tekemä välikysymys hallituksen europolitiikasta. Epäluottamuksen puolesta äänestivät myös keskusta ja kahden hengen vasenryhmä.
Välikysymyskeskustelussa päästään parhaimmillaan keskeisten yhteiskunnallisten asioiden ytimiin ja arvioidaan analyyttisesti suuria suuntavalintoja. Viisaus voi lisääntyä kummallakin puolella rajalinjaa.
Nyt keskustelu ei yltänyt tuolle tasolle. Joukossa oli useita asiallisestikin perusteltuja puheenvuoroja mutta myös propagandistista paisuttelua, suuria eleitä ja retorisia temppuja. Jotain muuta pitäisi kuulla tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee paljon enemmän yksituumaisuutta kuin pelin politiikkaa.
Perussuomalaisten välikysymyksen ydinsisältöä voi pitää aiheellisena: puoluehan kysyi, onko hallitus varautunut euron mahdolliseen hajoamiseen ja aikooko hallitus teettää perusteellisen selvityksen Suomen rahapoliittisista vaihtoehdoista.
Erilaisia kriisivaihtoja vastuullisten vallanpitäjien pitääkin miettiä. Toinen kysymys on, kuinka laajasti niitä on viisasta tuoda julki tilanteessa, jossa tehokkain keino edistää yhteisvaluutan luhistumista olisi luoda mielikuva, ettei Suomen hallitus enää uskoisi euroon.
Plussaa perussuomalaisten välikysymyksessä oli myös se, että siihen oli kirjattu oma vaihtoehto. Siinä todettiin muun muassa, että "Suomen piikki kiinni heti", esitettiin kriisimaiden velkojen leikkaamista ja vaadittiin kriisimaiden rahoituksen jatkamista vain Kansainvälisen valuuttarahaston kautta.
Keinoihin tosin sisältyi melkoinen sisäinen ristiriita. Kriisimaiden rahoitus myös IMF:n kautta vaatisi suomalaista rahaa. Piikki ei silloin voi olla kiinni.
Tiistain keskustelussa käytettiin yli 150 puheenvuoroa. Mahtipontisimman show´n eduskunnalle - ja televisioyleisölle - esitti perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.
Eduskunnan suuressa salissa on erinomainen kuuluvuus ja äänentoisto, mutta presidenttiehdokas ei siihen tuntunut luottavan. Ääni kohosi hetkittäin huudon asteelle.
Hallitusaitiossa Soinin puheet osuivat maaliin ja saivat pääministeri Jyrki Kataisen hiiltymään poikkeuksellisesti. Tämä vastasi huomauttamalla, ettei Soini näytä pelkäävän lamaa.
Kataista epäilemättä korpesi myös väite, jonka mukaan hän ylitti EU-huippukokouksessa eduskunnan antaman valtuuden, kun poliittiset johtajat päättivät EVM-kriisirahaston päätöksentekotavasta.
Välikysymyskäsittelyn jälkeen joutuu taas harmittelemaan sitä, ettei perussuomalaisilla riittänyt alkukesästä rohkeutta tarttua hallitusvastuuseen.
Äärimmäisen kiinnostavaa olisi ollut nähdä, millä keinoilla ministeri Soini vastuupaikalla suojelisi Suomea suurten uhkien edessä. Ne keinot voisivat olla kovasti toiset kuin oppositiojohtaja Soinilla.