Pääkirjoitus

Pelin po­li­tiik­ka käyn­nis­tyi jo

SDP on valmis neuvottelemaan keskustan kanssa hallitusyhteistyöstä, mutta se asettaa kovat ehdot puhemiesvalinnasta lähtien.

SDP on valmis neuvottelemaan keskustan kanssa hallitusyhteistyöstä, mutta se asettaa kovat ehdot puhemiesvalinnasta lähtien. On kuitenkin täysin luontevaa, että Anneli Jäätteenmäki pitää vaalivoittajana kaikkia lankoja käsissään.

Keskustan on tehnyt selväksi sen, että puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki on puolueen hallitustunnustelija eduskuntavaalien voittajana. Sen hyväksyvät kaikki - myös SDP, jonka puheenjohtaja Paavo Lipponen kilpaili ankarasti Jäätteenmäen kanssa pääministerin salkusta. Lipponen on murahtanut, että hallitusaloite kuuluu keskustalle.

Sosiaalidemokraatit tavoittelevat kuitenkin yhä pääministerin paikkaa Lipposelle. SDP on myös asettanut keskustalle kovat ennakkoehdot hallitusneuvotteluihin. Keskustan pitäisi sanoa julkisesti, mihin järjestykseen se asettaa omat, vaalitaistelun aikana esittelemänsä tavoitteet. Niitä kaikkia kun ei voi Lipposen mukaan täyttää.

SDP:n tiukka asenne keskustaa kohtaan näkyy myös siinä, että puolueen edustajat ovat puhuneet keskustan kaavailemaa puhemiesratkaisua vastaan. Keskustahan on aikonut istuttaa Jäätteenmäen puhemieheksi viikon alussa, kun eduskunta kokoontuu. Sosiaalidemokraatit katsovat, ettei puhemiehen ja hallitustunnustelijan tehtävien yhdistäminen vastaa uuden perustuslain henkeä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän johtaja Ben Zyskowicz jopa vetosi perjantaina keskustaan, jottei se asettaisi Jäätteenmäkeä puhemieheksi.

Uusi perustuslaki ja eduskuntaryhmien johdon sopimus sen tulkinnasta määräävät hallitusneuvottelujen etenemisjärjestyksen. Kaikki hyväksyvät sen, että pääosassa ja aloitteentekijänä on Jäätteenmäki, mutta mitä kaikkea vaalien voittaja saa tai voi tehdä, siitä käsitykset menevät ristiin. Tämä on merkki siitä, että pelin politiikka on alkanut jo ennen kuin hallituspeli on käynnistynyt virallisesti.

Uusi perustuslaki ei kiellä sitä, että hallitustunnustelija ja puhemies ovat sama henkilö. Sen takia on itsestäänselvää, että vaalivoittaja tulkitsee perustuslakia kulloinkin niin kuin on poliittisesti viisasta omalta kannaltaan. Niin tehty ennenkin. Esko Aho aloitti yhdistämiskäytännön 1991, ja Paavo Lipponen seurasi esimerkkiä valituttamalla itsensä vaalivoittajana puhemieheksi 1995 ja ryhtymällä hallitustunnustelijaksi. Jäätteenmäen toiminta on johdonmukaista jatkoa tälle. Sitä ennen oli menetelty toisin.

Keskustan etumatka SDP:hen on vain kaksi eduskuntapaikkaa, ja kaikki hallitusvaihtoehdot ovat vielä mahdollisia. Jäätteenmäellä on sen takia aivan erityiset syyt katsoa, ettei keskustaa pelata vaalivoitosta huolimatta oppositioon kolmanneksi kaudeksi peräkkäin. SDP tuskin epäröi lyödä sitä ulos hallituspelistä, jos siihen tulee tilaisuus.

Näissä oloissa olisi poliittisesti hölmöä antaa vapaaehtoisesti hyviä kortteja muiden käteen. SDP kuuluu myös vaalien voittajiin ja haluaa hallitukseen. Kun se puhuu tunnustelijan ja puhemiehen roolien yhdistämistä vastaan, se tekee niin siksi, että sille itselle jäisi pelitilaa.

Perustuslakia voi toki tulkita myös niin, että puhemiehen ja hallitustunnustelijan tehtävät on tarkoitettu pidettäväksi erillään. Se vastaa jopa paremmin uuden perustuslain henkeä. Suomen politiikka on kuitenkin täynnä esimerkkejä siitä, että vallanpitäjät ovat tulkinneet tarvittaessa perustuslakia niin kuin se parhaiten heille sopii. Olisi naiivia olettaa Jäättenmäeltäkään muuta vaalivoittajana. Niin kauan kuin perustuslaissa on tulkinnanvaraa, sitä tulkitaan kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla.