Oulun kunnallisvaalitulos on avannut monia mahdollisuuksia pelin politiikalle ja innostanut taktikot pohtimaan erilaisia pelikuvioita. Samalla valtuustoryhmiin on levinnyt epäluulo siitä, että kaupungin tärkeimpien luottamuselinten jaossa voi tapahtua arvaamattomia irtiottoja.
Yksi näiden epäluulojen ilmentymä on kokoomuksen ja kristillisdemokraattien välillä neuvoteltu erikoinen poliittinen yhteenliittymä. Lokakuun kunnallisvaaleissa voittanut ja 15 valtuutettua saanut kokoomus on sopinut yhden paikan menettäneiden kristillisdemokraattien kanssa siitä, että ryhmät lyövät tarvittaessa hynttyyt yhteen luottamusmiespaikkojen jaossa. Ryhmittymällä olisi valtuustossa 17 paikkaa, yksi enemmän kuin keskustalla, valtuuston suurimmalla ryhmällä.
Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien välillä ei ole vielä olemassa varsinaista sopimusta. Toistaiseksi kyse on vain jonkinlaisesta taktisesta varotoimenpiteestä ja välipuheesta siltä varalta, että valtuustoon syntyy punavihreä akseli, joka ottaa vallan ja ryhtyy heiluttamaan tahtipuikkoa luottamusmiespaikkojen jaossa.
SDP:llä, vasemmistoliitolla ja vihreillä on valtuustossa yhden paikan enemmistö luvuin 34-33. Niiden on spekuloitu muodostavan kaupunkiin uuden valtaryhmittymän. Aiemmin puhuttiin siitäkin, että myös kristillisdemokraatit kelpuutettaisiin punavihreään akseliin.
Kristillisdemokraatit näyttävät nyt kuitenkin valinneen puolensa. Heidän kaksi valtuutettua eivät ole lähdössä punavihreään rintamaan. Linjaus on poliittisesti merkittävä, jos se on lopullinen, koska se merkitsee sitä, että punavihreälle akselille jäisi valtuustoon vain yhden paikan enemmistö. Se on liian vähän. Yksi ainoa loikka murtaa enemmistön, eikä noin pienen enemmistön varassa voi muutenkaan rakentaa suuren kaupungin tulevaisuutta.
Aivan yhtä keinotekoinen ja raaka valtarakennelma olisi kokoomuksen ja kristillisten liitto. Mieleen tulee Paavo Väyrysen aika keskustan johdossa 1980-luvulla. Kun keskustan oma voima ei riittänyt, Väyrynen teki liiton liberaalien kanssa. Se ei tuonut toivottua tulosta valtakunnan politiikassa, vaan johti yhä jatkuvaan liberaalisen puolueen alennustilaan.
Valtuustoryhmien neuvottelijat kokoontuvat toiseen tapaamiseen ensi sunnuntaina. Niiden on jo korkea aika tunnustaa, että pelin politiikan aika, niin kiehtovaa kuin se onkin, on ohi. Valtuuston nykyisillä voimasuhteilla Oulussa on viisainta jatkaa konsensuspolitiikkaa, jossa valta jaetaan rehdisti ja reilusti yhdessä neuvotellen.
paakirjoitus@kaleva.fi