Liminkalainen Jarkko Kokko oli yhdeksän vuotta sitten ensimmäinen vierastyöläinen Sotkamon Jymyn edustusjoukkueessa.
Vuosien varrella Kokosta on hioutunut viimeisen päälle uskollisesti jymyläinen, joka tekee nöyrästi töitä seuran menestyksen eteen.
Nyt Kokko, 32, on yksi suosituimmista jymyläisistä, ja yhteistyö jatkuu: Jymy ja Kokko ovat juuri sopineet uudesta kaksivuotisesta jatkopestistä.
"Kun Jarkko tuli Jymyyn, hän oli tulta ja tappuraa. Sittemmin särmät ovat hioutuneet jymyläiseen muottiin. Jarkko on seura- ja valmennusjohdon unelma, joka hoitaa tonttinsa säntillisesti, eikä sooloile sopimusten kanssa - mikä sovitaan, se pitää", Jymyn toimitusjohtaja Juha Tanskanen viestittää.
"Alku oli sikäli hankalaa, että jos olisin pelannut Jymyn paidassa huonosti, olisin ehkä joutunut yleisön hampaisiin. Kun homma toimi, pääsin sisään kuvioihin."
Fanityttöjä riittää
kyläilijöiksi asti
Kokko on vaatimattoman oloinen pelaaja, ja se on yksi suosion salaisuus. Kokolla on hienot välit muutamien fanityttöjen kanssa. Tytöt tuovat lahjoja pelin jälkeen ja myös Kokko muistaa kannattajiaan.
Kylässäkin käydään puolin ja toisin.
Kempeleessä asuvan Kokon juuret ovat Limingan Alatemmeksellä. Hän pitää itseään alatemmekseläisenä sotkamolaisena.
"Sotkamoon on aina mukava tulla Pohjois-Pohjanmaalta. Ympäristön muutos on henkireikä. Olen ollut uskollinen Jymylle, koska olen tyytyväinen pelillisesti ja myös seura on hoitanut velvollisuutensa viimeisen päälle. Ei Jymystä mihinkään osaa lähteä", Kokko sanoo.
Palikat eivät
passanneet
Jarkko Kokko valmistautuu seitsemännen kerran Jymyn paidassa pelaamaan Suomen mestaruudesta.
Kausi on ollut Jymylle sikäli erikoinen, että joukkueen taso notkahti varsinkin keskikesällä yllättävästi.
Se johti pelinjohtajan vaihdokseen. Olli Viljaranta teki tilaa Janne Vuoriselle.
"Pelinjohdon ja joidenkin pelaajien palikat eivät passanneet yhteen. Joukkueen sisältä tuli signaaleja, että näin ei voi jatkua. Kaikki eivät laittaneet itseään täysillä likoon ja siitä seurasi ongelmia. Vanha totuus, että 95 prosentin latauksesta seuraa 50-prosenttinen suoritustaso, pitää paikkansa."
Kokon mukaan pelinjohtajan vaihdoksella haluttiin herätellä joukkuetta ottamaan itseään niskasta, koska yhteinen sävel oli välillä hukassa.
Ennenkuuluumatonta Jymyn ryhmässä oli sekin, että joukkueen lukkari Toni Kohonen esitti Urheilulehden palstoilla kritiikkiä.
Jymyssä on oltu hyvin tarkkoja siitä, mitä joukkueen asioista saa ulkopuolisille kertoa.
Pelitaso nousi palaverien kautta
"Monta palaveria pidettiin. Porukalla piti katsoa peiliin ja hakea ratkaisua siltä suunnalta, että mitä varten tässä lajia harrastetaan."
Kokon mukaan herättely ja pelinjohtajan vaihdos toivat ryhtiä joukkueeseen.
Tehtävä (Suomen mestaruuden uusiminen) tuli kirkkaana mieleen.
"Runkosarjan lopussa pelaamisen tasoa parannettiin ja varmistettiin ykkössija. Pudotuspelit ovat sitten olleet kuin eri planeetalta. Suunnan kääntäminen lyhyessä ajassa on myös hyvän joukkueen merkki."
Janne Vuorinen tuli pelinjohtajaksi joukkueen sisältä etenijäjokerin paikalta. Kokon mukaan muutokset pelissä eivät ole suuria, eikä Vuorisella ole auktoriteettiongelmia.
Kokko jatkaa, että peliä hieman yksinkertaistettiin. Vuorinen toi peliajatukseen omia juttujaan.
"Vuorinen on legenda jo pelatessaan. Hän - jos kuka - lajin kehittäjänä tietää pelin juonet. Asiat eivät ole aina kiinni pelinjohtajasta, vaan lyöjästä. Ja monesti siellä porukalla päätetään ratkaisuista."
Ensin pelataan runkosarja, sitten pudostuspelit ja Sotkamon Jymy voittaa finaalin. Näin on sanottu.
"Päästä se on kiinni.Jymy on sekoitus kokeneita pelimiehiä ja nälkäisiä nuoria. On uskallettava luottaa omaan tekemiseen ja omiin suorituksiin. Kokeneet pelaajat näyttävät omilla suorituksillaan esimerkkiä nuorille, jotka ovat osoittaneet, että päätä ei palella tiukossakaan paikoissa."
Kokko jatkaa, että pelit koostuvat pienistä palasista: otetaan tilanne ja lyönti kerrallaan. Jokainen hoitaa oman tonttinsa ja tehtävänsä niin hyvin kuin osaa.