Pe­li­koo­daa­jat as­tui­vat ulos au­to­tal­leis­ta

Suomalaisen peliteollisuuden reipas kasvu jatkuu. Alan uskottavuutta on lisännyt yksinkertainen asia: raha. Suomalaisen pelitoimialan keskuksen Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen sanoo, että nyt ala on noteerattu muidenkin kuin pelaajien silmissä, koska alalla on yhä suurempi taloudellinen merkitys.

Pelien tekemisestä on tullut salonkikelpoista bisnestä.
Pelien tekemisestä on tullut salonkikelpoista bisnestä.
Kuva: Peura Pekka

Suomalaisen peliteollisuuden reipas kasvu jatkuu. Alan uskottavuutta on lisännyt yksinkertainen asia: raha.

Suomalaisen pelitoimialan keskuksen Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen sanoo, että nyt ala on noteerattu muidenkin kuin pelaajien silmissä, koska alalla on yhä suurempi taloudellinen merkitys.

Vuonna 2005 suomalaisten pelifirmojen liikevaihdoksi on laskettu noin 65 miljoonaa euroa. Vuotuisen kasvun arvioidaan olevan noin 20 prosenttia.

Hiltusen mukaan alan kasvu Suomessa on suoraa seurasta maailmanlaajuisesta viihdeteollisuuden kasvusta. Nykyisin pelit ovat yksi viihdeteollisuuden tärkein muoto. Suomalaisten pelifirmojen kohdalla se näkyy siinä, että rahat tulevat 80-prosenttisesti ulkomaanmarkkinoilta. Suomessa markkinat ovat liian pienet menestykseen.

Nopeasta kasvusta huolimatta alan kasvu on Hiltusen mukaan turvallisella pohjalla.

- Tällä alalla ei ole samanlaista kuplaa kuin it-alalla aikoinaan. Kasvua säätelee kysyntä, ei raha, Hiltunen sanoo.

Peliyrittämistä toisessa sukupolvessa

Suomessa pelifirmojen toiminta on kymmenen vuoden aikana ammattimaistunut. Pelkkä harrastuneisuus ja intohimo eivät enää yksistään riitä. Tässä ajassa pelitalojen määrä on yli kolminkertaistunut. Puhtaasti peleihin keskittyneitä yrityksiä toimii vajaa sata.

Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen projektipäällikkö Suvi Latva toteaa, että nyt pelien tekijät ovat tulleet autotalleista ulos.

- Aikaisemmin pelejä tekivät alan "nörtit" autotalleissaan, mutta nyt autotallit ovat muuttuneet yrityksiksi, joissa tekijöille maksetaan jopa palkkaa, Latva naurahtaa.

Hiltusen mukaan Suomesta löytyy jo toisen sukupolven peliyrittäjiä.

- Aiemmin yritys saatettiin perustaa harrastajaporukan varaan. Sen jälkeen se myytiin, ja nyt samat tyypit laittavat pystyyn jo toista yritystään.

Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen LudoCraft-pelitutkimusyksikkö aloitti vuonna 2005 Elvi-projektin, jossa haettiin uusia ja ennakkoluulottomia peli-ideoita. Määräaikaan mennessä saatiinkin useita toteuttamiskelpoisia ideoita.

Nyt Elvi-projektin myötä Oulun alueelle on syntynyt seitsemän uutta pelifirmaa. Uusia työpaikkoja Oulun alueelle syntyi kolmisenkymmentä.

Ei kilpailua paikasta auringossa

Tällä hetkellä myös pelialalla on puute pätevistä tekijöistä. Neogames on aloittamassa tutkimushanketta, jossa selvitetään millaista koulutusta alalla tarvitaan.

- Selvitämme sen, miten työelämän tarpeet ja koulutus voidaan yhdistää. Tällä hetkellä koulutus on hyvin sirpaleista, Hiltunen tietää.

Suvi Latva kuvailee alan kilpailuhenkeä varsin lempeäksi. Itse asiassa sellaista ei hänen mukaansa edes ole, vaan alalla työskennellään hyvässä yhteishengessä.

- Pelialan kakusta riittää palanen jokaiselle, ja taitava tekijä löytää kyllä oman paikkansa. Tällä alalla on hyvin vähän selkään puukottamista, ja usein eri firmat tekevät jopa yhteistyöstä, Latva sanoo.

Ilmoita asiavirheestä