Suomessa on yhteensä noin 8 000 ravintolaa, huoltamoa, kauppaa, kioskia ja kahvilaa, joista löytyy yksi tai useampi peliautomaatti. Ei siis ihme, jos peliriippuvuudesta kärsivän on vaikeaa kiertää pelikoneita.
Suomalainen järjestelmä on poikkeuksellinen verrattuna muihin Euroopan maihin, joissa koneet seisovat yleensä pelisaleissa ja kasinoilla. Esimerkiksi Norjassa rahapelien aiheuttamia ongelmia on pyritty vähentämään keskittämällä automaatit pelisaleihin.
Aikaisemmin pelikoneet olivat Norjassa joko järjestöjen tai yritysten omistuksessa ja ne olivat hajasijoitettuna kauppoihin, baareihin ja huoltoasemille. Nyt valtion omistama peliyhtiö Norsk Tipping pyörittää yksinoikeudella peliautomaatteja pelisaleissa.
Peliongelmaisia auttavan Peluurin projektipäällikön Tapio Jaakkolan mielestä myös Suomessa pitäisi olla enemmän "rahapelivapaita vyöhykkeitä".
Hänen mukaansa Norjan mallin vaikutuksia on liian aikaista arvioida. "Mutta se tiedetään varmasti, että kun tarjonta kasvaa, lisääntyy pelaaminenkin."
Norjassa jokaisella pelaajalla täytyy olla myös oma pelaajakortti, jolla pyritään kontrolloimaan ikärajojen noudattamista ja riskipelaamista. Pelaajakorttia kokeillaan myös Suomessa.
Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) viestintäpäällikkö Jouni Kempas toteaa, että automaattien hajautettu jakelu on RAY:n toiminnan perusta. RAY:llä on noin 19 000 pelikonetta Suomessa.
Kempaksen mukaan automaattien täytyy olla jatkossakin sijoitettuna liiketiloihin, jotta sosiaali- ja terveysalan järjestöille pystytään tulouttamaan samanlaisia summia kuin nykyisin.
"Näköpiirissä ei ole sellaisia vaihtoehtoja, jotka korvaisivat hajasijoitettujen automaattien tuottoa", Kempas sanoo.
Elintärkeä tuki
Vuonna 2008 RAY jakoi avustuksia yhteensä 312 miljoonan euron edestä. Vuosittain avustuksia saa yli 1 000 järjestöä.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mukaan RAY:n tuki on elinehto monille sosiaali- ja terveysalan järjestölle, jotka huolehtivat sellaisista palveluista, joita yhteiskunta ei tarjoa.
Juuri tämän vuoksi Hyssälä ei näe tarpeelliseksi puuttua peliautomaattien sijoitteluun. Hänen mielestään ratkaisuja peliriippuvuuden vähentämiseen täytyy etsiä muualta.
Hyssälä näkee tärkeäksi keinoksi hallituksen esittämän 18 vuoden ikärajan pelikoneiden pelaamiseen. Nyt ikäraja on 15 vuotta.
Erilaisia ongelmia
Sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusten mukaan uhkapelaajia oli vuonna 2007 noin prosentin verran yli 15-vuotiaasta väestöstä. Iso osa pelatuista euroista tulee pienen porukan kukkaroista. Noin viisi prosenttia pelaajista tuo puolet pelaamisen tuotoista.
Suurin ryhmä Peluuriin asiakkaista on nuoria miehiä, mutta liikaa pelaavia löytyy kaiken ikäisistä ja kaikista sosiaaliryhmistä.
Nuoret miehet pelaavat useita erilaisia uhkapelejä. Heidän motivaationa on toiveet suurista voitoista, jännityksen hakeminen ja halu kilpailla.
Naisten kohdalla peliriippuvuus syntyy yleensä myöhemmällä iällä. Jaakkolan mukaan naisten ongelmapelaaminen on usein "pakopelaamista" pelikoneilla, minkä tarkoituksena on päästä irti arkipäivän huolista ja murheista.