Tietokone- ja mobiilipelien kehittämisen historia Suomessa on parinkymmenen vuoden ikäinen. Menestystuotteisiin ovat kuuluneet esimerkiksi Habbo Hotel, Max Payne, Angry Birds ja oululaisen Fingersoftin Hill Climb Racing.
Alan luonteeseen kuuluu, että kuluttajien mielenkiinnon kohteet muuttuvat nopeaan tahtiin. Siksi myös pelialan yritysten nousut ja laskut ovat usein jyrkkiä.
Nelisen vuotta sitten Angry Birdsien ansiosta nousulennossa olleen Rovion johto arveli yhtiön liikevaihdon nousevan tulevaisuudessa jopa kymmeniinmiljardeihin dollareihin. Yhtiö pyrki Disneyn kaltaiseksi viihdealan megayritykseksi. Suosion kasvu kuitenkin notkahti.
Edelleen Rovio toki on pelialan isoja tekijöitä. Nyt yhtiö hakee uutta nousua pian ensi-iltaan tulevasta Angry Birds -elokuvasta.
Hämmästyttävin on kuitenkin pelialan suurimman suomalaisyrityksen Supercellin tarina. Vuonna 2010 aloittanut yhtiö teki viime vuonna mobiilipeleillään 2,1 miljardin euron liikevaihdon ja lähes 700 miljoonan euron nettotuloksen.
Näinä aikoina huomionarvoista on, että Supercell maksoi voitostaan yhteisöveroa lähes 190 miljoonaa euroa. Näin se nousee suomalaisyritysten joukossa myös suurimpien veronmaksajien joukkoon.
Suorana työllistäjänä Supercell ei ole kansallinen mahtitekijä. Sen työntekijämäärä oli viime vuonna vajaat 180. Silläkin joukolla yhtiö kohosi ykköseksi maailman tuottoisimpien mobiilipeliyhtiöiden listalla.
Yksi Supercellin salaisuuksista näyttää olevan liiketoiminnan pitäminen kompaktina. Yhtiö ei ole rakentanut vauraudestaan huolimatta rönsyjä. Sen myynti on pääasiassa kolmen, ainakin toistaiseksi kestävää suosiota nauttivan pelin varassa. Huima kasvu ei ole karannut yrityksen johdon käsistä.
Olennaista tälläkin alalla on markkinointiosaaminen. Esimerkiksi Fingersoftin mäkiautopeli sai alussa tarvittavan näkyvyyden yrityksen muiden ohjelmien kautta.
Pelialasta ei tule Suomen kansantalouden pelastajaa, mutta yksi tukijalka siitä voi tulla. Alan suomalaisyrityksissä on 2 700 työntekijää. Lukema ei vielä ole valtava. Ilman Supercelliä alan liikevaihtokin putoaisi pieneen osaan nykyisestä noin 2,4 miljardista eurosta.
Olennaista on kuitenkin huomata, että maailmassa pelit ovat kasvuala. Mikään merkittävä seikka ei estä sitä, ettei Suomesta voisi tulla uusia maailmanlaajuisia menestystuotteita.
Tulevaisuutta tukee myös alan kotimainen koulutus. Supercellin ja Rovion menestykset taas ovat helpottaneet muidenkin suomalaisyritysten rahoituksen hankintaa.
Oulun seudulla aktiivisesti pelejä tekeviä yrityksiä on parikymmentä. Tärkeää tukea pelikehitykseen on tuonut Oulun seudun ammattikorkeakoulun Game Lab -koulutus.
Lisäpotkua on lupa odottaa Fingersoftin liikkeelle saattamasta Oulun keskustan pelikampuksesta, alan yritysten keskittymästä. Se kokoaa yhteen alan luovia kykyjä ja toivottavasti nostaa lentoon uusia menestysideoita.
Pääkirjoitus