Suomessa peliteollisuus alkaa olla jo vanha asia. Ensimmäiset firmat aloittivat 1990-luvun alkupuoliskolla. Kasvu oli ensin hidasta ja suuren yleisön näkymättömissä.
Suomalaistalojen hittipelien Max Paynen ja FlatOutin jälkeen on julkisuudessa ruvettu puhumaan orastavasta pelialasta.
"Tällä hetkellä Suomen peliteollisuus kyselee, että mistä he saisivat työntekijöitä. Eikä yhteiskunta ole vieläkään kunnolla reagoinut siihen, että meillä on olemassa tällainen toimiala", toteaa Tony Manninen, Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen (TOL) peliyksikön johtaja ja pelialan monitoimimies.
"Laajamittaisen koulutuksen aloittamisen kanssa olemme joka tapauksessa myöhässä. Mutta ellemme aloita nyt, voimme laittaa laudat ikkunoihin ja ruveta pelailemaan toisten tekemiä pelejä."
Koulutusta riittää kaikille
Mannisen tänään julkistaman Pelisuunnittelijan käsikirjan ensimmäinen osa Ideasta eteenpäin on yksi vastaus suomenkielisen oppimateriaalin tarpeeseen. Käytännössä lähes kaikki alan oppimateriaali ja tutkimus on englanninkielistä.
"Kirjani on kirjoitettu kaikille ihmisille, 15-vuotiaille ja heidän isovanhemmilleen. Olen testannut kirjaa niin yliopiston kurssimateriaalina kuin aikuiskoulutuksessakin."
Jos Mannisen suunnitelmissa siintävä 13 kirjan sarja toteutuu, on kasassa miltei Iijoki-sarjan verran pelitietoutta.
"Itselläni on ollut mielessä Sudenpentujen käsikirja: sieltä löytyy vastaus kaikkeen."
Osaltaan koulutuksen vähyydestä johtuva työvoimapula on Suomessa pelialan suurin ongelma. TOL järjestää koulutusta Kajaanissa. Toisen asteen eli ammattiopintoja voi tehdä Outokummussa ja pääkaupunkiseudulla.
"Haimme vuosi sitten rahoitusta pelialan maisteriohjelmaan, mutta opetusministeriö ei katsonut tällaista tarpeelliseksi. Tänä vuonna haemme uudestaan", Manninen selvittää yliopiston tilannetta.
Pohjoisen yhteistyön tekeminen tuntuisi luonnolliselta vaihtoehdolta. Lapin yliopiston tarjoama media-alan koulutus yhdistettynä Oulun tietotekniseen osaamiseen voisi tuottaa hyviä hedelmiä. "Jokaiselle Pohjois-Suomen oppilaitokselle riittäisi koulutettavaa pelialalle, jos kukin tyytyy omaan siivuunsa. Profiileja pitäisi vain miettiä ja sovittaa toisiinsa", Manninen visioi.
Inspiraatio hukassa
Seitsemän uutta yritystä, puolen miljoonan liikevaihto ja noin
40 työpaikkaa. Parissa vuodessa peliala on kasvanut Oulun alueella kohinalla.
Elvi-projekti on ollut merkittävä osa pelitoimialan kasvua. Yrityksillä on ollut paikka, josta saada rahallista tukea ja konsultaatiota. Mannisella on ollut lusikkansa sopassa Elvin vastuullisena johtajana.
Projektipäällikkö Suvi Latva iloitsee projektin onnistumisesta yli odotusten. Manninen pistää vielä hieman paremmaksi
Hänen mielestään ollaan matkalla kohti Oulun ihmettä.
"En ole vieläkään muuttanut Oulusta mihinkään, vaikka useamman kerran on mielessä käynyt. Tällä hetkellä Oulu mahtava paikka", Manninen hehkuttaa.
"Peliteollisuuden näkökulmasta on hyvä, että meillä on teknologiaosaamista. Mutta missä näkyy Oulun slogan ´Oulu insipiroi´? Teknologian rinnalle pitäisi ottaa sisältö ja kulttuuri"
Elvin päättyessä oululaiset peliyritykset jäävät omilleen. Manninen haaveilee jo rahastosta, joka tukisi alueen peliteollisuutta.
"Tarvitaan riskisijoittajia. Alkavalle yritykselle esimerkiksi 10 000 euroa. Rahastolla olisi asiantuntijaryhmä, joka arvioisi nopeasti, kannattaako liikeideaan sijoittaa. Ei puolen vuoden kuluttua", Manninen haaveilee.
"Jos yksi kymmenestä tärppäisi, voisi Oulu saada jälleen uutta nostetta."
Manninen muistuttaa, että Oulun alueella on paljon it-alalla menestyneitä yksityisiä henkilöitä. He voisivat panostaa nuoriin, uuden toimialan yrittäjiin.
Pelisuunnittelijan käsikirja: Ideasta eteenpäin julkistetaan tänään
lauantaina Kirkkotorin koulutuskeskuksessa kello 18. Tapahtuma
on osa Muusajuhlia.