Hallituksen budjettiesityksessä viis veisataan eduskunnan aiemmasta päätöksestä, että veikkausvoittovarat tulee jakaa arpajaislaissa määritellyille edunsaajille. Hallitus esittää, että varoista siirretään 17,5 miljoonaa euroa valtion Senaatti-kiinteistöille vuokranmaksuna ja kuitataan 3,8 miljoonalla eurolla Kansallisteatterin lainanhoitokuluja. Tästä sovittiin jo kehysriihessä.
Nyt eduskunta on noussut kapinaan. Tänään myös edunsaajajärjestöjen lähetystö vetoaa kansanedustajiin, jotta he eivät hyväksy sitä, että veikkausvoittovaroilla yritetään - jälleen - kattaa budjettivaroin katettavaksi kuuluvia menoeriä.
Toteutuessaan tämä tietäisi sitä, että kulttuurilta, nuorisotyöltä ja liikunnalta parturoidaan pois yhteensä 21,3 miljoonaa euroa käytettäväksi muihin menoihin.
Temppelinharjalla on nyt eduskunnan valtiovarainvaliokunta ja sen sivistys- ja tiedejaosto. Se voi näyttää hallitukselle kaapin paikan ja saada koko eduskunnan muuttamaan budjettiesitystä. Näy on käymässä, jollei hallitus itse peräänny.
Sivistysvaliokunta vetosi jo viime viikon lausunnossaan valtiovarainvaliokuntaan, että se muuttaa hallituksen esitystä niin, että veikkausvoittovarat käytetään edunsaajien varsinaisen toiminnan tukemiseen ja valtio vastaa edelleen yleisillä budjettivaroilla omistamansa rakennusvarallisuuden kiinteistönpidosta.
Kuusi opposition edustajaa vaatii ehdottomampaa kantaa veikkausvoittovarojen jakopolitiikkaan. Heidän mukaansa aiemmin budjettivaroin katettujen menoerien osittainenkin tilkitseminen veikkausvoittovaroilla on periaatteellisesti täysin poissuljettua.
Hallituksen esityksen todetaan olevan niin räikeästi sekä eduskunnan oman tahdon että voittovarojen edunsaajien kannan vastainen, että ainoa keino korjaukseen on palauttaa koko 21,3 miljoonan euron summa täysimääräisenä Veikkauksen omille edunsaajille niiden varsinaiseen toimintaan.
Ainakin puheissa kansanedustajat ovat tiukkoja.
Muun muassa demareiden Matti Saarinen ja Vasemmistoliiton Minna Sirnö jyrisevät, että hallituksen hankkeessa on kyseessä jo rahan pesua muistuttava prosessi.
"Temppuilu veikkausvoittovaroilla on lopetettava", käskee toinen varapuhemies Johannes Koskinen. Hänen mukaansa siirtoesitys on "kirjanpidollinen temppu, jossa oopperan vuokria maksatetaan tosiasiassa veikkausvoittovaroista."
Sen verran jyrkkinä eduskunnassa nyt - ihan oikeutetusti - ollaan, että joku korjaus on luvassa. Jos hallitus ei sitä tee, eduskunta voi kävellä kylmästi hallituksen yli ja muuttaa esitystä.
Kulttuuriministeri Stefan Wallin tarjoili jo alkusyksystä tätä vaihtoehtoa. Hieman turhan mahtipontisesti hän ilmoitti, että jos eduskunta keksii ongelman ratkaisuksi sellaisen rahoitusmallin, joka pysyy sovitun budjettikehyksen puitteissa, eduskunnalla on täysi budjettivalta puuttua asiaan. Eduskunta muistanee valtansa ilman Wallinin muistutustakin. Sitä paitsi veikkausvoittovarat eivät kuulu budjettikehykseen.
Lisäksi Wallin selitteli, ettei ajatus kiinteistömenojen ja Kansallisteatterin lainanhoitokulujen siirtämisestä ole opetusministeriön "pitkäaikainen märkä unelma".
Ei varmasti olekaan. Wallin vastusti budjettineuvotteluissa hanketta käyttää veikkausvoittovaroja eduskunnan tekemien päätösten vastaisesti. Valtiovarainministeriön virkamiehet kuitenkin selättivät opetusministeriön, joka loppuneuvotteluissa ei saanut tukea muultakaan hallitukselta. Tosin valtiovarainministeri Jyrki Katainen on jälkikäteen suhtautunut korjaukseen suopeasti.
Jatkoväännössä mitellään myös siitä, miten suuri valta rahaministeriön virkamiehillä, jotka suhtautuvat jo lähtökohtaisesti karsaasti korvamerkittyihin tuloihin, on päättää, mihin yhteiset rahat käytetään. Samalla punnitaan se, pystyykö eduskunta puolustamaan päätöksiä, joita se on itse tehnyt.
Jos edes eduskunta ei korjaa asiaa, jakosuhdelain hengen vastaiset lypsyt jatkuvat. Veikkausvoittovaroilla on liian helppoa yrittää paikkailla kulttuuribudjettia muuten uhkaavaa aukkoa.
Tästä on kyse nytkin. Kaleva kertoi jo alkukesästä, että kulttuuribudjettiin on tulossa muutaman kymmenen miljoonan euron aukko. Wallin kiirehti rauhoittelemaan, että aukko pystytään paikkaaman nostamalla Veikkauksen tuottotavoitetta parilla kymmenellä miljoonalla.
Näin pelaaminen veikkausvoittovaroilla jatkuu.
Mistään uudesta ilmiöstä tällä potilla käynnissä ei ole kyse. Lamavuosina hallitus keksi, että kasvanutta veikkaustuottoa ryhdytään käyttämään verovaroista rahoitettavaksi tarkoitettujen lakisääteisten valtionosuuksien maksamiseen. Niistä on niistetty muun muassa kirjastokuluja, jotka vasta vuonna 2010 rahoitetaan kokonaan budjetista.
Kun liikunnan ja nuorisotyön valtion rahoitus tulee miltei kokonaan veikkausvoittovaroista sekä taiteenkin rahoituksesta valtaosa, on muille potille pyrkijöille jo aika panna stoppi.