Tiedonannolla hallitus hakee eduskunnasta käytännössä laajempaa kannatusta irtisanomissuojan heikennykselle. Samalla hallitus haluaa näyttää työntekijäjärjestöille kaapin paikkaa siitä, kuka tässä maassa säätää lait.
Syksyn mittaan koventunut peli irtisanomislaista sai torstaina yllätyskäänteen, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) otti järeät keinot käyttöön. Pääministeri ilmoitti tuovansa hallituksen työllisyyslinjauksen tiedonantona eduskuntaan ensi viikolla. Tiedonantoäänestyksessä mittautetaan hallituksen luottamus.
Hallitus hakee eduskunnalta selkänojaa suhteettomiin mittoihin kasvaneessa irtisanomislakikiistassa, kun viime hetkeen jätetty sovintoyritys ammattiyhdistysliikkeen kanssa epäonnistui. Näin eduskunnasta tulee kiistan osapuoli. Toisaalta eduskunta on tähän asti joutunut seuraamaan sivusta irtisanomislain etenemistä voimatta vaikuttaa keskeneräiseen asiaan.
Hallitus laskee nyt sen varaan, että protestointi eduskuntaa vastaan on poliittisesti ja psykologisesti vaikeampaa kuin hallitusta vastaan. Hallituksen toiveissa on, että ay-liike kunnioittaisi eduskunnan arvovaltaa niin, että tilanne rauhoittuisi ja että työtaistelutoimet peruttaisiin siksi aikaa kun eduskunta käsittelee irtisanomislakia. Vielä järjestöllisten toimien perumisesta ei ole merkkejä. Eduskunta saanee irtisanomislakiesityksen marraskuun puolivälissä.
Muodollisesti tiedonannossa on kysymys hallituksen työllisyyslinjauksista, mutta käytännössä ruoditaan kiistanalaista muutosta, jolla helpotettaisiin henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä.
Näkemykset irtisanomissuojan heikentämisestä keinona helpottaa työllistämistä ovat ristiriitaisia. Moni kysyy, eikö kuuden kuukauden koeaika ole kenelle tahansa työnantajalle riittävä aika selvittää, onko työntekijä kelvollinen vai ei.
Elinkeinoelämän keskusliitossa on seurattu huolestuneena ay-liikkeen toimia ja viestitetty, että irtisanomissuojan heikentämistä tärkeämpää olisi rajoittaa poliittisia lakkoja. Suomen Yrittäjät sen sijaan ajaa määrätietoisesti irtisanomisen helpottamista.
Työntekijäjärjestöt pelkäävät, että irtisanomissuojan heikentäminen yrityksen koon mukaan johtaa mielivallan ohella kahden kerroksen työmarkkinoihin. Alunperin irtisanomisten helpottamisen oli tarkoitus koskea alle 20 hengen yrityksiä, mutta ay-liikkeen vastarinnan takia hallitus rajasi sen koskemaan alle kymmenen hengen yrityksiä. Tämä ei ole riittänyt työntekijäjärjestöille, jotka vaativat esityksen perumista.
Periaatteessa hallitus on oikeassa siinä, että on eduskunnan asia päättää, minkälaisia lakeja maahan säädetään. Suomessa on kuitenkin luotettu kompromisseihin, eikä ole ollut tapana, että voittaja saa kaiken. Koska hallitus ei aio perääntyä työntekijäjärjestöjen vaatimuksesta, sillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin kääntyä eduskunnan puoleen. Vielä on tosin kuultava, mitä perustuslakivaliokunta lausuu lakiesityksestä.
Kukaan tuskin kuvittelee, että hallitus kaatuisi tiedonantoäänestyksessä. Kokonaan toinen asia on, miten laajaa kannatusta irtisanomissuojan heikentämiseen kiteytyvä työllisyystiedonanto saa muilta kuin hallituspuolueilta. Jos ay-liike vastaa järeillä toimilla, konflikti vain syvenee.