Pääkirjoitus

Pe­las­tus­toi­mi en­nal­laan

Ajatus palo- ja pelastustoimen siirrosta tulee aika ajoin esille. Se kannattaisi haudata jo lopullisesti. Niin näyttää olevan käymässäkin. Sisäministeri Kari Rajamäki on asettunut selvästi kannalle, että tehtävä säilytetään kunnallisena.

Ajatus palo- ja pelastustoimen siirrosta tulee aika ajoin esille. Se kannattaisi haudata jo lopullisesti. Niin näyttää olevan käymässäkin. Sisäministeri Kari Rajamäki on asettunut selvästi kannalle, että tehtävä säilytetään kunnallisena.

Nykyinen järjestely, jossa palo- ja pelastustehtävät siirrettiin kunnilta 22 alueelliselle pelastustoimelle, on vasta vuoden ikäinen. Normaalisti näin pian ei pitäisi olla tarvetta edes harkita uusia muutoksia. Kysymys pelastustoimen asemasta on kuitenkin tullut esille valmisteilla olevassa kuntaremontissa, kun kunta- ja rakennepalveluryhmä on perannut läpi kuntien tehtäviä.

Kuitenkin palo- ja pelastuspuolella kuntauudistus on tavallaan jo tehty. Yksittäiset kunnat eivät ole siitä enää vastuussa, vaan Suomi on jaettu 22 pelastusalueeseen. Vuoden kokemusten nojalla uudistus tuntuu kutakuinkin toimivan, ja mallin pohjalta pitäisi voida jatkaa, toteutetaanpa edessä oleva kuntakentän remontti miltä pohjalta tahansa.

Ministeri Rajamäki piti tarpeettomana vaihtaa järjestelmää tilanteessa, jossa hyödyt eivät olisi olennaisesti nykyistä järjestelmää suuremmat. Voi kysyä, olisiko hyötyjä ollenkaan. Pelastustehtävissä asiantuntemus on nimenomaan paikallista ja alueellista, vaikka alan ohjausvastuu kuuluu valtiolle.

Kuntaliitto on samoilla kannoilla, samoin keskustelun kohteet eli pelastuslaitokset. Vaikuttaa siis siltä, että nykyisellä järjestelmällä on kuntia ehkä lukuun ottamatta muiden osapuolten tuki. Kunnat lykkäisivät tietysti mieluusti laskun valtiolle.