Hallituksen tämänviikkoinen operointi lamantorjuntatalkoissa on näyttävä: tiistaina tuli julki jättipaketti rahoitusmarkkinoiden toiminnan edistämiseksi, ja perjantaina on vuorossa odotetun elvytysohjelman julkistus. Kummallakin on merkityksensä sekä kipeästi kaivatun luottamuksen synnyttämisessä että konkreettisena hätäapuna pankeille, muille yrityksille ja kansalaisille. Tiistaina esitellyn kokonaisuuden erityistavoitteena on varmistaa se, ettei kansantalous hyydy ainakaan rahan saatavuuteen liittyviin ongelmiin.
Jos ongelmat ovat suuria, mittavia ovat nyt julki tuodut keinotkin. Takausten, lainojen ja sijoitusten yhteismäärä on rahoitusmarkkinapaketissa yli 60 miljardia euroa. Nyt pitää vain toivoa, että vastaanottajatahot todella käyttävät tarjolla olevan avun täysimääräisesti hyväkseen.
Valtion velka kasvaa tiistaina kerrottujen toimenpiteiden vuoksi tänä ja ensi vuonna yhteensä yli kuusi miljardia euroa. Perjantain elvytyspaketista kerrottaessa tuo summa paisuu vielä lisää. Valtion velka peritään tulevaisuudessa korkoineen takaisin kansalaisilta ja yrityksiltä veroina, mutta jos lisävelanotto estää ajautumisen vielä nykyistä tukalampaan jamaan, sitä keinoa ei pidä kaihtaa.
Rahoitusmarkkinapaketin onnistumiselle edellytyksiä luo se, että suomalaispankit eivät tarvitse suoraa tukea omaa toimintansa vakauttaakseen. Tukea tarvitaan, jotta niillä olisi mahdollisuus myöntää luottoja asiakkailleen.
Valtion ja veronmaksajan kannalta olennainen seikka on se, että nyt tarjolle tuleva tuki kuten luotot ovat vastikkeellisia. Ne on siis tarkoitus saada korollisina takaisin. Näin kauniisti asiat eivät kuitenkaan todellisuudessa mene vaan esimerkiksi miljardin euron lisävaltuudet luotonantoon saava Finnvera joutuu osasta lainoistaan kirjaamaan myös luottotappioita. Niin on kuitenkin myös hyvinä aikoina.
Tiistain rahoituspaketin kiinnostaviin yksityiskohtiin kuuluu se, että apua saavien rahoituslaitosten johdon palkkiot halutaan pitää kohtuudessa. Ne saavat olla enintään sellaisia, joita käytetään valtionyhtiöiden ylimmän johdon palkkauksessa. Julkilausuttu ehto kertoo epäluulosta, että pankkimaailman pomot voisivat käyttää valtion hyväntahtoisuutta härskisti hyväkseen. Tällaista poliittista skandaalia hallitus ei halua kokea. Luottamus valtiovallan ja pankkien välillä ei näy olevan aivan rikkumaton.
paakirjoitus@kaleva.fi