"Pientä takkuilua, mutta ainahan sitä on siirtymävaiheessa. Loppujen lopuksi hyvin tämä on mennyt, eihän tässä mikään ole kynsiin räjähtänyt", pohtii pudasjärveläinen palomies Simo Pesälä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen neitsytvuotta.
Valtion määräyksellä vuosi sitten koko maa jaettiin 22 pelastusalueeseen. Oulu-Koillismaalla saman pelastuslaitoksen alle tuli 18 kuntaa, jotka koottiin kolmeen toiminta-alueeseen.
Oulu-Koillismaan aluepelastuksessa yhdeksi pahimmaksi ongelmaksi epäiltiin alueen laajuutta. Kovimmaksi haasteiksi on kuitenkin noussut kuntien kirjavien mallien nivominen yhteen. Lisäksi kuntia ja henkilöstöä uudistuksessa hiertävät tavanomaiset ennakkoluulot.
Ensimmäisenä vuonna pienet kunnat ovat valitelleet keskitetyn pelastustoimen vaativan rahaa ennakoitua enemmän. Henkilöstöä ärsyttää se, työaikajärjestelyjen yhdistäminen on pudottanut palkkoja. Eniten työntekijät kärsivät Kuusamossa, jossa vanhan syrjäseutulisän romuttaminen on viemässä palomiesten palkkapussista jopa satoja euroja kuukaudessa.
Hallinnollisten murheiden ohella kalustohankinnat, yhteisen atk-järjestelmän ja väestönsuojelun rakentaminen ovat tehneet uudistuksesta monimutkaisen. Pelastuslaitoksen kokoaminen on kuin tilkkutäkin kursimista, josta saadaan kunnon peitto vasta vuosien parsinnalla.
Synnytystuskia
odotettua enemmän
Oulu-Koillismaan pelastusjohtaja Keijo Rantanen myöntää, että ison pelastusyksikön valjastaminen on paljastunut odotettua suuremmaksi työksi.
"Ei tämä ole mennyt kivuitta eikä ongelmitta. Kunnilla ja ihmisillä on erilaiset tavat toimia", Rantanen sanoi.
Pelastuslaitoksen ensimmäisen vuoden tilinpäätös on vasta valmistumassa, mutta Rantasen mukaan kulut ovat pysyneet kurissa. Viime vuodelle rakennettu 13,5 miljoonan euron budjetti ei ylity, vaikka perustamiskulut lisäävät menoja. Tälle vuodelle kulut vielä kasvavat, mutta 2 006 niiden pitäisi jo taittua.
Keijo Rantanen arvioi, että aivan puhtaalta pöydältä rakennetun toiminnan käynnistäminen vaatii pari vuotta, ennen kuin se toimii kitkatta.
"Vuonna 2 007 alkavat säästötkin näkyä", Rantanen sanoi.
Pelastuslaitoksille ei asetettu minkäänlaista valtakunnallista perusmallia. Valtio ainoastaan jakoi maan eri alueisiin. Keijo Rantasen mukaan aluepelastusta rakennetaan nyt eri puolilla kirjavasti.
Kuntien menoja
hankala vertailla
Oulu-Koillismaalla kuntien maksuosuudet on jyvitetty laskemalla vuosien 2 000-2 002 palotoimen menoista kuntakohtainen keskiarvo.
Esimerkiksi Pudasjärvellä 2 003 palotoimeen budjetoitiin 470 000 euroa. Edellisvuoden maksuosuudeksi tuli noin 500 000 euroa. Kaupungin talousjohtajan Terttu Jurvansuun laskelmien mukaan viime vuonna toteutuneet kulut näyttävät nousevan 529 000 euroon.
Kuusamon hallintojohtaja Markku Kämäräinen kertoo, että kaupungille tulevia menoja on hankala arvioida, koska pelastuslaitoksen tilinpäätöstä ei ole vielä vahvistettu. Kuusamon osuus oli aloitusvuonna noin miljoona euroa.
Kuluvertailu on kuitenkin hankalaa, sillä palotoimen kuluja on kirjattu kunnissa poikkeavasti. Pelastuslaitos maksaa nyt kunnille paloasemista vuokraa, joiden kiinteistökuluja ei ole aiemmin eroteltu monessa kunnassa. Lisäksi maksuun on tullut muun muassa työterveyskulut, joita ei ole aiemmin kaikkialla kohdistettu palotoimen menoiksi lainkaan.